Aiemmassa postauksessani voit perehtyä matkaani aikuisena kohti ADD diagnoosia. Nyt kun itse luen sitä tekstiä, se kuulostaa hiukan ”nössöltä”, kuten tapaan sanoa. 😅 Siihen kuitenkin kiteytyy rankka ja tunteita herättävä prosessi, löydät tekstin täältä. Tänään haluan avata hiukan tarkemmin millaisia asioita ja ongelmia havaitsen ADD:n tuottaneen elämäni varrella, sekä miten diagnoosiprosessin läpikäynti ja terapia ovat auttaneet arkipäiväisessä elämässäni.

ADD ja asperger, mitä ne ovat?
Ennen diagnoosia elämänlaatuani haittasi ahdistuskohtaukset ja valtaisa kuormittuminen esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa. Näitä seurasi liitännäissairautena masennusjaksot. Yksi merkittävä elämänlaatua parantava tekijä on ollut oppia havainnoimaan, mistä ahdistusreaktiot johtuvat. Ns. normaalissa elämässä, ajassa ennen diagnoosia, en pystynyt näitä havainnoimaan. Pohdin vain, että miksi en voi toimia kuten muut ympärillä? Terapian avulla löysin yksinkertaisia oivalluksia, jotka saavat arjen sujumaan mukavammin. Miten olisinkaan voinut näitä osata ilman niitä työkaluja, jotka toisilla ovat automaationa takataskussa?
ADD on usealle jo tuttu termi, joka liitetään usein tyttöihin / naisiin, kun taas ADHD poikiin / miehiin. ADD on tarkkaavuuden häiriö, ilman fyysistä ylivilkkautta. Minulla diagnosoitiin ADD rajatapauksena, asperger-diagnoosia en saanut vaikka ns. pisteytyksen ja paperien mukaan kriteerit olisivat täyttyneet. Asperger on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, liitteenä lainaus:
Autismikirjosta puhuttaessa käytetään sanaa ”kirjo” kuvaamaan sitä monimuotoisuutta ja yksilöllistä vaihtelua, jota tällä kirjolla esiintyy. Asperger-ihmiset näkevät, kuulevat ja tuntevat ympäröivän maailman eri tavoin kuin muut. Aspergerhenkilöllä ei ilmene merkittävää kielellisen- tai kognitiivisen kehityksen viivästymää kuten usein autismissa, vaan yleinen älykkyystaso on useimmiten normaali, vaikka suoritusprofiili saattaakin olla hyvin epätasainen. Asperger-ihmiset saattavat tarvita erityistä tukea arkeensa. Tämä korostuu etenkin silloin, kun henkilöllä on liitännäisiä diagnooseja. Autismikirjon diagnoosit eivät yleensä näy ulospäin ja ihmisen käyttäytymistä voidaan monesti tulkita väärin.
Lue lisää autismiliiton sivuilta

Miten aspergerpiirteisyys vaikuttaa arkeen?
Terapian avulla ymmärsin, että kuormitun sosiaalisissa tilanteissa eri tavoin kuin muut. Tämän saa aikaan jopa 1 työtoveri, päivittäisinä annoksina työparin kanssa työskentely pistää kupin nurin. Tarvitsen aikaa paljon palautumiseen ihmisten kohtaamisesta, mikä ei suinkaan tarkoita sitä, etten haluaisi nähdä ihmisiä. Pidän todella yhteisistä illanistujaisista ja lomareissuista, mutta monesti vetäydyn myös seurasta nappaamaan omaa aikaa. Tällaiset reissut myöskin verottavat jaksamisesta arjessa reissun jälkeen, vaikkei alkoholi kuuluisi tilanteeseen. Ehkä voisikin kuvata niin, että saan samanlaista väsymystä sosiaalisuudesta, kuin toiset saavat potiessaan krapulaa. Koen, että tämä on myös aiheuttanut minulle työuupumuksen pariin otteeseen, mikä on toki ollut vahvasti liitännäisenä masennusjaksoon. Oravanpyörä.
Koen myös, että tämä on vaikuttanut nuoruudessani paljon. Siinä missä muut oppivat sosiaalisia taitoja luonnostaan, AS-piirteiset oppivat ”matkimalla”. Monesti tutkailin kavereita, kuinka he toimivat tietyissä tilainteissa, ja yritin omaksua näitä käytösmalleja. Toki nuoret tekevät massana monia asioita, mikä on normaalia, mutta asseilla tämä tarkoittaa extra työtä; he saattavat nauraa tilanteessa jossa ei kuuluisi tai surua on vaikea näyttää. Koen, että olen opetellut nuorena vetämään päälleni kovan roolin, jolla olen peittänyt valtavaa herkkyyttäni.
Asperger-piirteisyydestä on hyvä myös huomioida, että assit eivät ole ”tyhmiä tai vajaita.” Joihinkin työtehtäviin, jopa etsitään asseja heidän poikkeavan havainnointikyvyn ansiosta, mikä on aika hienoa! Minulla myös on aina ollut looginen päättelykyky lähellä mensan tasoa, ajattelen todella isoja kokonaisuuksia kunnes ympyrä sulkeutuu. Haasteena on vain liittää ”opittu tieto”, sillä ADD imee sitä pois päästä sitä mukaa kun rivejä aivoihin syntyy lisää. Aspergeriin voikin liittyä hyvä looginen päättelykyky eli niinsanottu korkea ÄÖ, kun puolestaan sosiaaliset taidot ovat haasteellisia. Itse koen haasteena myös sen, että kaikki pitää ajatella perinpohjin, jokaiseen asiaan on löydyttävä looginen selitys, ennen kuin voi jatkaa työtä. Jokaisella on se oma vahvuusalueensa, toisilla se on sosiaaliset taidot, toisilla looginen päättelykyky. Se ei kuitenkaan saa arvottaa ihmistä persoonana.

Miten ADD-piirteisyys vaikuttaa arkeen?
ADD on tuonut elämääni hyvin paljon monimuotoisuutta, jos näin voisi asiaa kuvailla. Päivittäisessä elämässä se näkyy eniten asioiden hukkailuna ja hävittämisenä. Siinä missä mieheni ottaa matkalla sängystä aamupalalle 100 askelta, minä otan 500 tai välillä jopa 1000, koska ehdin hävitää kaiken kahvikupista puhelimeen siinä matkalla. ADD tuo myös ongelmia muistamisen ja oppimisen kanssa, sillä keskittyminen ”tylsiin asioihin” on vaikeaa. Rivit pomppivat kun yrität lukea ja sama teksti täytyy lukea kerta toisensa jälkeen samalla hokien mantraa: ”Terhi, nyt minä luen tämän. En ajattele muuta, en unelmoi, en visioi. Minä luen tämän sivun.” Silti lopputulos voi olla, etten muista mitään.
Lapsuudessa ADD on näkynyt vahvasti unelmointina ja tietynlaisena taiteilijasieluisuutena. Havaitsen omia piirteitä myös toisessa lapsessani, hän on hyvin herkkä ja hänellä on vahvat omat unelmaiset visiot, kuinka vaikka tietyt leikit sujuvat. Hänen täytyy opetella, että kaikki ei välttämättä mene niin kuin hänen kuvitelmissaan, sillä kavereillakin voi olla ehdotuksia leikkien kulkuun. ADD lapset ovatkin usein pieniä haaveilijoita, jotka uppoutuvat omiin kuvitelmiinsa. Näin myös minä olen ollut.
Vahvat tuntemukset
En osaa eritellä, mistä todella vahva tunteminen johtuu, mutta se on yksi asia minkä huomaan poikkeavana minussa ja lapsissa verraten vaikka lasten isään. Vahvat pelkotilat nukkumaan käydessä, jotka toki liittyvät myös kehityskaareen, mutta liittyvät myös herkkyyteen. Olen tuntenut ulkoiset asiat läpi elämän aika raskaasti ja jumiutunut niihin, ja vasta terapian jälkeen osaan eriyttää niitä tunteita pois omasta itsestäni. Jumiutuminen omiin mielenkiinnon kohteisiin on myös luonut omat haasteet sosiaaliseen elämään, ja lapsilla on myös tätä havaittavissa. Vahva aistimus näkyy kaikessa vaatteiden tunnussa päällä ruokalautasen estetiikkaan ja koriste-esineiden asentoon. Jos purnukka on vinossa, siitä voi mennä maailmakin vinoon.
Kuulostaako haastavalta? Sitä toisinaan on, mutta myös todella antoisaa ja elämää rikastuttavaa. Eihän meistä kukaan ole normaali, sillä normaali on jotain mitä ei voi määrittää.

IG: @terhi_dreamfi Youtube: Dream Dance & Workout Face: @terhidreamfit Pinterest: DreamFit