mennessä Terhi | touko 14, 2017 | Hyvinvointi & Lifestyle
”Askel askeleelt, mä kiipeen takas maailmaan valon tuntumaan
takasin sun luo, kuvan kerrallaan mä maalaan uusin värein
uuden tarinan, kauniin maiseman ja mä tuun sun luo.”
-Nikke Ankara Ft. Aki Tykki
Mitä tehdä kun minäkuva on totaalisen hukassa? Minulla on takanani jokseenkin rankkoja kokemuksia, joten puhun myös oman kokemukseni pohjalta. Olen elänyt sellaisessa sumussa, että toivoin joka ilta nukkumaan käydessäni ettei tarvitsi herätä, koska unissa saatoin olla onnellinen. Varmasti jokaisella meistä on omat ylä- ja alamäkensä, toisinaan vaan tuntuu että yhden ihmisen kohdalle niitä osuu liiankin paljon, enkä sillä tarkoita nyt itseäni. En myöskään halua paneutua tekstissä sen asian harmitteluun, mitä minulla on takanani, vaan muutamaan tärkeään seikkaan, joista voi olla apua tietyissä oireissa. Haluan puhua ääneen vaikkakin aihe on synkkä, koska olen hyvin huolissani tällä hetkellä mm. somen aiheuttamista paineista ja raameista yksilöllisyyttämme kohtaan. Olen huolissani etenkin nuorien naisten puolesta, koska uusien kisakireiden kauneusihanteiden myötä terveellisyyden merkitys hämärtyy. Paineet on valtavat ulkonäön sekä menestyksen saralla ja rahalla mitataan ihmisen arvoa. Nämä paineet alkavat jo alakouluikäisillä lapsilla, mitä se tekee pienen ihmisen itsetunnolle? Kiusaaminen, mieliala- ja syömishäiriöt ovat todellinen ongelma.
Sosiaalisten tilanteiden pelko
Sydän hakkaa esitelmää pitäessä, silmiin katsominen ahdistaa, ääni murtuu keskustellessa ja tietenkin kaikki tuijottavat juuri sinun villapaitaasi kahvilassa. Et pysty nostamaan katsettasi bussiin mentäessä ja mielummin seisot, kuin menet tuntemattoman viereen. Jos joku vieras puhuu sinulle pelästyt, etkä oikein saa sanaa suusta. Punastelet ja kylmä hiki kaihertaa kämmenissä. Kuulostaa kerrassaan mahdottomalta, että joskus voisi päästä näistä tuntemuksista eroon? Sosiaalisten tilanteiden pelosta varmasti kärsii moni eriasteisena tiedostamattamme. Myös minä olen kärsinyt näistä aivan julmetusti, mutta sinnikkäällä tekemisellä olen nujertanut epävarmuuden.
Siedätyshoito ja oman minäkuvan parantaminen pala palalta, nostavat elämäntasoa vähän kerrassaan. Ei ole häpeä punastua luokan edessä, ellet itse tee siitä häpeää, sillä suhtautumisesi itseesi heijastuu peilikuvana muihin. On taito oppia nauramaan myös itselleen, mutta huomaa häilyvä ero pilkan ja huvittuneisuuden välillä.
***** ***** *****
Ulkonäköpaineet
Kun katsot peiliin, mitä näet? Jos jatkuvasti etsit peilikuvastasi vikoja, alat uskoa niihin, vaikkei niitä muut ikinä olisi huomanneetkaan. Tummat silmäaluset ovat hyvä esimerkki; omat näyttävät olevan kuin pandakarhulla, mutta jos katsot erilaisella vinkkelillä, niin kyllähän ystäväsikin pussukat kukoistavat silmien alla. Tärkeää on huomata ero suhtautumisessasi niihin omiisi ja ystävän pandapussukoihin. Ystävääsi kunnioitat, ehkä pidät hieman parempana kuin itseäsi. Mitäpä jos seuraavalla kerralla kurkistaisitkin ensin itseäsi poskipäihin, tai muuhun kohtaan mistä pidät itsessäsi hieman enemmän? Opettele ajattelemaan hyviä asioita itsestäsi, sillä jokaisesta meistä sellainen löytyy. Itsensä kehuminen voi tuntua järisyttävän haastavalta, mutta kokeile! Mikäli ulkonäön kehuminen ei luonnistu, asia voi olla myös jokin aivan muu, kuten luonteenpiirre, taito tietyssä oppiaineessa, tekniikan parissa tai vaikka kukkien istuttamisessa. Varmasti löydät itsestäsi jonkin erityispiirteen. Jos et vieläkään keksi mitään, niin jotain materiaa sinulla varmasti on. Ehkäpä sinun pesupulverisi hakkaa naapurin pulverit? 😉
Lopeta itsesi vertailu muihin. Filterinämme toimii valtava mediaverkko täynnä kulisseja. On sanomattakin selvää kuinka vahingollista on verrata itseään Photoshopin läpikäyneeseen somekuvaan.
Realisoi myös tuntemuksesi ahdistavissa tilanteissa, kuten julkisilla paikoilla. Mieti, huomaatko muiden ihmisten vaatevallinnat, kävelytyylin tai finnin otsassa? Et varmasti kiinnitä toisissa huomiota niihin asioihin, mitä luulet toisten sinussa tiirailevan. Hetken asiaa pohdittuasi, oma kuvitelmasi voi vaikuttaa jopa sangen hölmöltä. Alla esimerkkinä on kuva varpaistani. Pienenä häpesin suunnattomasti pottuvarpaitani, koska ne olivat niin pyöreät. Hioin ja viilasin niitä, jotta ne olisivat tulleet pitkiksi ja kapeiksi, mutta eihän niin käynyt. Eihän ne vieläkään kauniit ole, mutta en usko kenenkään muistavan minua kouluajoilta ”tyttönä jolla on maailman pyörein pottuvarvas?” 😀
Masentuneisuus, päihteet
Mikäli maailma on kovin synkkä, kärsit pahasta stressistä tai uupumuksesta, voi masennuslääkkeiden käyttö olla tarpeen, jotta minäkuvan uudelleenrakentaminen pääsee alkuunsa. Väsyneenä mailma näyttää aina kaksinverroin karmeammalta masentuneen silmissä ja negatiivista asioista kehkeytyy helposti ylitsepääsemätön kierre. Nämä tuntemukset voivat pyöriä sisälläsi, muttet osaa tulkita niitä vielä ja ne ovat helppo turruttaa esimerkiksi alkoholilla tai suorittamisella.
Päihteet ja lääkkeet turruttavat, mutteivat ikinä ratkaise ongelmaa. Sinusta ehkä tuntuu siltä, ettet halua vaivata muita ongelmillasi, joten yrität sinnitellä yksin ajatustesi kanssa.
Uskalla kuitenkin hakeutua hoitoon, koska ei ole mitään syytä, miksi sinun paha olosi olisi muita vähäpätöisempi. Anna myös itsellesi lupa olla huonossa kunossa, sillä mitä kauemmin turrutat tunteesi, sitä suuremman noidankehän luot itsellesi. Joskus asian itselleen myöntäminen vaatii ulkopuolista huomautusta. Mieti taas toisen silmin, mitä sanoisit ystävällesi jos hän olisi tilanteessasi? Varmasti kannustaisit lepäämään, hakemaan apua ja kehuisit häntä.
Tee siis sama myös itsellesi. Olet itsesi paras ystävä ja pahin vihollinen, ajatuksillasi voit määrittää kumpaan kallistut.
#arvostaitseäsi
Kiitos jos luit tekstini, herättikö se ajatuksia sinussa? Seuraavassa tekstissä lupaan paneutua jo positiivisempiin aiheisiin. 🙂
– Dreamfitter –
mennessä Terhi | touko 14, 2017 | Hyvinvointi & Lifestyle
Jos luit edelliset postaukseni Ojasta allikkoon 1 ja Ojasta allikkoon 2 saattoi sinulle jäädä ihmetys, että miksi kirjoitan näin, vieläpä ensimmäiset kirjoitukseni. Kerroin aika pitkälti oman tarinani masennuksesta ylikuntoon ja hieman raotin myös ajatusta positiivisesta itserakkaudesta.
On tärkeää osoittaa välittämistä muille, mutta toisia rakastaaksesi on sinun hyväksyttävä ensin itsesi. Onneliseksi voit tulla vain elämällä kohti omia tavoitteita, unelmia ja hetkiä.
Pyrin vuosikausia suorittamaan asiat mahdollisimman hyvin kullekin taholle kuka sitä oli vailla, niin perheenjäsenille kuin koulussa ja töissäkin. Tällainen piirre kuitenkin on kuitenkin hyvin raskas taakka kantaa, sekä lisää myös epäluuloja omasta riittämättömyydestä. Epävarmuus lietsoo ongelmia ihmissuhteisiin ja myös työelämään. Voi ilmaantua mustasukkaisuutta, perfektionismia, sosiaalisen kanssakäymisen pelkotiloja jne. Näitä oireita on kuitenkin hankala tunnistaa ja usein ajatellaankin yksioikoisesti toisen olevan vaikka itsekäs pilkunviilaaja.
Kehottaisin kuitenkin raottamaan hieman verhoa ja tutkimaan omaa itseään hieman objektiivisemmin. Tutki myös omaa ulosantiasi, kuinka ilmaiset itseäsi eri tilanteissa? Ymmärtääkö vaikka puolisosi tai työkaverisi asian, jonka hänelle kerrot, vai käsittääkö hän sen aivan eri tavoin? Emme ole ajatustenlukijoita, joten selkeä ja riittävä artikulointi on tarpeen. Tutki myös käytös- ja ajatustapojasi, mitä ne muille viestivät? Omalla kohdallani puhuin siitä kuinka tapanani on ollut asettaa aina toiset etusijalle, mikä on ihana ajatus sinällään, mutta puolisolleni viesti liikaa holhoamista. Itse puolestani halveksuin hänen tapaansa olla ottamatta minua tai muita huomioon, mutta vuosien varrella olen ymmärtänyt, että hänen tapansa viestiä välittämistä on vain erilainen kuin omani. Onko olemassa oikeaa ja väärää tapaa, vai onko järkevintä joustaa hieman omissa ajatusmalleissa? Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että on muutettava itsensä toisen muottiin, vaan järkevien kompromissien tekemistä.
Oman itsetunnon rakentaminen nollasta sataan on kivinen tie, joka rakentuu pala kerrallaan. Terveellinen itserakkaus ilmenee hyvinvointina ihmissuhteissa ja jaksamisena arjessa.
Kerroin pitkän tarinan, koska se on verrattavissa esimerkiksi siihen, kuinka kauan koulukiusaamisesta ylipääseminen voi viedä aikaa. Minua ei ole kiusattu koulussa mitenkään ”normaalia enempää”, mutta olen muuten vain ollut hyvin herkkä persoona. Omassa tapauksessani meni 29,5 vuotta siihen hetkeen kun sain haistattelut ”v***n voileivistä” ja vihdoin yksinkertaisesti päätin lopettaa turhan holhoamisen itseni ja muiden kanssa. Päätin myös alkaa vaatimaan itselleni niitä asioita mitkä ovat oikeutettuja ja tuottavat nautintoa.
Tein myös pisteenä i:n päälle fiilistelytanssivideon, sillä vaikka olen esiintynyt satoja ellen tuhansia kertoja, tuntui tuon tekeminen itsensä ylittämiseltä. Julkaisin videon mikä ei edusta parasta osaamistani, mutta miksi pitäisi olla paras? Eikö voi olla vain luonnollinen?
Video löytyy täältä!
Kerroin puolisoni äärettömän hyvästä itsetunnosta, mitä en todellakaan voinut sietää aluksi ja hänen mielestään niin kuitenkin täytyi olla. Nykyään arvostan ihmisiä, jotka pystyvät selkä suorana ilmaiseman itseään, olivatpa ajatukset sitten hölmöjä tai ei. Tärkeintä on myöntää virheensä ja oppia niistä, ei hävetä niitä, saati pelätä niiden esittämistä. Vanha sanonta ”vastakohdat täydentävät toisiaan”, pitänee paikkansa, sillä olen oppinut täysin vastakohtaisen ihmisen avulla suhtautumaan realistisesti itseeni. Itsensä kunnioittaminen ei tarkoita empatian puutetta, vaan päin vastoin, itseään rakastava voi olla myös nöyrä asenteeltaan.
Rakentaaksesi terveen itsetunnon, lähde liikkeelle pienin askelin ja tee asioita jotka saavat sinulle hyvän mielen. Ajattele omaa hyvinvointiasi ensin, niin jaksat myös rakastaa muita aidommin.
Kiitos jos jaksoit lukea kirjoitukseni! Toivon, että voisin kokemuksieni pohjalta inspiroida muitakin edistämään omaa hyvinvointiaan, sillä kenenkään ei tarvitse tyytyä epäonneen! On luonnollista, että elämässä on erilaisia kausia, mutta niistä selviytyminen on huomattavasti helpompaa jos osaa huolehtia itsestään.
Mukavaa viikonloppua!
– Dreamfitter –
mennessä Terhi | touko 14, 2017 | Hyvinvointi & Lifestyle, Liikunta
Pakkaan lähes jokaiselle lomalle treenikamppeet mukaan, niin myöskin Teneriffan lomallemme. Minusta on ihanaa nousta ylös jumppaamaan kun aamuaurinko nousee taivaalle lämmittämään, ja paikan rantakatu onkin mitä loistavin treenipaikka!
Treenin ei tarvitse olla tylsää ja saman puurtamista, toki tietty järjestelmällisyys on oltava tuloksien saavuttamiseksi. En kuitenkaan pidä siitä, että on pakko tehdä jokin tietty treeni vain siksi, että se on sille päivälle määrätty. Esimerkiksi jos tunnet ettei lihaksesi ole vielä palautuneet, niin ei ole järkevää tehdä maksimitreeniä vain siksi että ohjelmassa niin lukee. Tämän kaltainen tuntemusten pohjalta treenaaminen vaatii kuitenkin jo pidempää harrastustaustaa, jotta olet ehtinyt kerryttämään tarpeeksi kokemusta oman kehosi toiminnasta ja kuuntelusta. Kilpaurheilu on myöskin oma lukunsa, mutta nykyään kuulee liiankin monen kuntoliikkujan suusta tarinoita kilpaurheilumaisesta harjoittelusta ja ruokavaliosta yhdistettynä hektiseen uraputkeen tai perheen arkeen. Ihmiset tietysti kokevat nautintoa erilaisista asioista, olen myös henkilökohtaisesti tiukka treeneissä, mutta sallin myös hyvällä omalla tunnolla rennommat vaiheet.
Hotellimme sijaitsee rauhallisella alueella Playa de Fanabessa. Rantakatu on mukavan mittainen ja maasto vaihtuvaa, löytyy satoja rappuja, hiekkaa, katuja ja kallioita. Tässä maastossa saakin monipuolisen aamutreenin aikaiseksi!
Omaan treenini on kuulunut sykkeen nostoa juoksemalla katuja ja rappuja rantaviivaa pitkin linnakkeen takana sijaitseville kallioille. Kallioilla olen saanut aika rauhassa jumppailla oman kehon painolla lihaskuntoa ja hiukan koreografioitakinon tullut kertailtua. Osan ajasta olen käyttänyt venyttelyyn meren pauhua kuunnellen, sillä tuossa paikassa tuntuu kuin olisi maapallon reunalla.
Hotellissamme on myös pienehkö kuntosali, jossa olen poikennut parina aamuna lenkin päätteeksi. En kuitenkaan ole pitkään salilla viihtynyt seiniä katselemassa, kun ulkona maisemat ovat todella kauniit. Täällä vain mielikuvitus on rajana!
Mitä sinun treeniviikkoosi on kuulunut, vai oletko käyttänyt liikenevän ajan lepoon?
Aurinkoista loppuviikkoa!
– Dreamfitter –
Katso video Teneriffan fiiliksistä täältä!
mennessä Terhi | touko 14, 2017 | Hyvinvointi & Lifestyle
”Ei aina helppoo oo, vaikkei aina paista aurinko, ei kaikest voi saada nautintoo, aina mennään ojasta allikkoon. Välillä on vaikeempaa, silti pitää jaksaa taistella, ei kaikest voi saada nautintoo, aina mennään ojasta allikkoon.” -Kasper vee
Poden ikäkriisiä. Täytän tänä vuonna 30 ja otsassani häivähtää kurttu. En ole mielestäni saavuttanut mitään, vaikka olen pyrkinyt elämään elämääni oppikirjamaisesti aina teinivuosien jälkeen. Olen edellisvuonna suorittanut pt-koulutuksen, joka oli hyvin antoisa, mutta samalla oli hyvin pelottavaa huomata kuinka vähän tiedän asioista, vaikka olen urheillut ja opiskellut aihetta säännölisesti yli kymmenen vuoden ajan.
Mieleeni pälkähtää edellispostauksesta tuttu ”v***n voileipä” ja tajuan vihdoin eläväni elämää muiden kengissä. Päätän haistattaa henkiset paskat puolisolleni hänen tietämättään, sillä tästä edespäin kukaan ei ole tärkeämpi kuin minä.
Tämähän ei tarkoita sitä että fyysisesti kimpoilisin pitkin seiniä, vaan sitä että olen vihdoin kouliutunut irti tavasta, jolla marttyyrinomaisesti paasaan muiden puolesta. Huomaatko sinä asettavasi muita itsesi edelle? Tämä tapa on varmasti monelle tuttu lapsuuden opeista, varsinkin tiiviin äiti-tytärsuhteen omaaville henkilöille.
***** ***** ***** ***** *****
Niin paljon kuin viime vuosina on puhuttu hyvinvoinnista, niin siltikin eniten pinnalle nousee erilaiset supertreenikamppanjat. Aamupalaksi rahkaa parsakaalilla ja iltapalaksi chia-siemenistä vispattua sammakonkutua, koska oppikirjat niin sanovat. Tiedättekös mitä? Olen kokeillut tuota, laihduin kyllä raskauskiloistani ja opin mikä on järkevä annoskoko itselleni. Mielestäni kaikkien pitäisi ensin tarkkailla syömistään, muttei sokeasti noudattaa ainakaan massaohjeita, sillä mistään oppikirjasta ei löydy sinun käyttöohjettasi. Tarkka kalorimäärien laskeminen on harvoin tarpeen.
Noudatin vuoden tarkkaa ruokavaliota, johon kyllä mahtui herkkujakin. Seuraavan vuoden söin juuri mitä milloinkin teki mieli, kehonkoostumukseni muuttui positiiviseen suuntaan, sain lisää lihasmassaa ja rasvaprosenttikin hieman tippui.
Opin kuuntelemaan kehoani.
Terveellisten elämäntapojen perustaan on hyvä paneutua ammattilaisen kanssa, mutta tärkeintä on oppia kuuntelemaan kehoa. Reagoiko ihosi johonkin? Saatko jostain mahavaivoja? Oletko väsynyt? Oletko jatkuvasti kipeä? Oletko jonain päivänä pirteämpi, mitä teit erilailla?
On lähes mahdotonta tai ainakin hyvin uuvuttavaa lähteä etsimään vastausta kaikkiin ongelmiin kirjoista ja asiantuntijoilta, listasta tulee loputon suo. Me teemme, ja minä olen tehnyt sitä, että pyrin paremmuuteen joka asiassa. Olen pyrkinyt noudattamaan nykypäivän terveysvelvoitteita liian raadollisesti. Olen yrittänyt koko elämäni olla mahdollisimman hyvä muille, enkä koskaan ole nostanut itseäni omissa silmissä edes puolisoni tasolle.
Päätän vihdoin elää elämää itseäni varten, kuunnella kehoani entistä paremmin. Viskaan sukat lattialle, ostan kaupan tiskiltä valmista salaattia jos en ehdi tehdä ruokaa, enkä pese ikkunoita tänäkään keväänä, vaikka niin on opetettu. Pullat pyöritän äidin oppien mukaan edelleen, peukalon liike on siinä tärkeä jotta pullasta tulee kauniin pyöreä. Muutoin en välitä siitä mitä muut ajattelevat jos en ehdi tekemään jotain asiaa tai tarjoan lapsilleni jonkun muun tekemää ruokaa, koska minulla on lupa olla välillä väsynyt eikä minun tarvitse pystyä tekemään yksin kaikkea. Eikä sinunkaan.
On tärkeää tunnistaa milloin elää jaksamisen rajamailla ja antaa itsellensä lupa kulkea helpotettua tietä, siellä missä se on mahdollista.
Olen oppinut nauttimaan terveellisistä ruuista ja kehoni reagoi heti rytminmuutoksiin arjessa ja ruokavaliossa, kunhan vain kuuntelen sitä. Olen jopa istuttanut puolisooni pienen terveysintoilijan siemenen ja hänkin tulkitsee jo kehoaan paremmin.
Oman kehontuntemuksen rakentaminen ei tapahdu yhdessä yössä, joten on järjetöntä odottaa pikakuureilla pysyviä tuloksia. Mieti, pohdi ja pue unelmasi konkreettiseksi mutta realistiseksi tavoitteeksi. Mieti ennen kaikkea suhtautumista itseesi, terve itserakkaus on hyve siinä missä laiskuuskin luo neroutta.
Haastan sinut mukaan olemaan oman elämäsi tärkein ihminen!
– Dreamfitter –
mennessä Terhi | touko 14, 2017 | Ravintovinkit
Löysin taannoin helpotuksen makeanhimolleni! Olen kovin perso pipareille, kakuille ja pullille. Kaikille ihanille leivoksille, niin suolaisille kuin makeille, ja harrastusmielessä leivonkin kaikenlaista silloin kun ehtii. Yleensä päädyn leipomaan silloin, kun itse tai lapset ovat kipeinä tai olen muuten estynyt jumppailemasta.
Raakakakun plussat ovat ilmeiset.
1) Se oikeasti vie makeanhimon, sillä pohjassa voi käyttää esim. taateleita pähkinöiden joukossa. Eli toki myös tässä kakussa on sokeria taateleista, mutta muutoin sitä ei tarvitse lisätä.
2) Pähkinöissä on paljon hyviä pehmeitä rasvoja. Pähkinät ovat kuitenkin todella energiatiheitä, joten koko kakkua ei kannata syödä kerralla, mikäli mielii syödä muutakin sinä päivänä.
3) Kohmeisena kakun voi helposti leikata paloiksi ja pakastaa. Itse tykkään popsia puolikohmeisia energiapommeja suoraan pakkasesta.
Kakkuni resepti:
Pohja:
1,5dl pekaanipähkinöitä
7-8kpl pehmeitä taateleita
ripaus ruususuolaa
Täyte:
n.2dl mustikoita sulana
3dl cashewpähkinöitä liotettuna 3-4h
2-3rkl kookosrasvaa sulana
1tl psylliumia (ei välttämätön)
Ohje:
Sekoita pohjan ainekset blenderissä ja taputtele irtopohjavuokaan. Vuoan pohjalle kannattaa laittaa leivinpaperi.
Liota huolella cashew pähkinät, jotta kakun rakenteesta tulisi mahdollisimman sileä. Omassa kakussani rakenne ei ollut sileä, koska en jaksanut liottaa pähkinöitä tarpeeksi kauaa. Sekoita pähkinät ja sulat mustikat blenderissä, lisää sula kookosrasva ja lopuksi psyllium. Jos mustikat ovat liian kylmiä, kookosrasva jähmettyy oitis ja kakkusi on kiinni blenderissä, kokeiltu on. Psyllium antaa kakulle sitkoa, kuten liivate juustokakulle, ja kakkupalan muoto pysyy kauniimpana. Älä laita psylliumia heti joukkoon koska se sitkostuu nopeasti, jolloin taas on lopputuloksena kakku blenderissä kiinni, kokeilin myös tätä. 😉
Viimeisimmät kommentit