Ystävä, puoliso vai bisneskumppani?

Ystävä, puoliso vai bisneskumppani?

Kaikessa yksinkertaisuudessaan työ on työtä ja työasiat kuuluisivat jättää töihin, kun suljet oven työpaikalta lähtiessäsi. Sanotaan, että pitää pystyä vaihtamaan vapaalle ja olla miettimättä vapaa-ajalla työasioita. Entäpä jos elät yrittäjäperheessä, jossa työskentelet puolisosi kanssa saman katon alla, kaksi periksiantamatonta luonnetta, kaksi lasta ja kaksi aina oikeassa olevaa persoonaa yhdistettynä opiskeluihin ja molempien vapaa-ajan aktiviteetteihin. Sounds like mission impossible, but it’s not. Pyöritämme puolisoni kanssa Ccldesign autofiksaamoa, QZvinyls yliteippiverkkokauppaa sekä harrasteena puuhastelen DreamFit:in parissa, koska urheilu on intohimoni. Toinen puoliskoni. Haluan auttaa toisia, miten vain voin. Se olen minä.

Mitä yrittäjyys vaatii?

Mielestäni yrittäjyys on fanaattista hulluutta ja työnarkomaniaa, tai sitä yritys vaatii yrittäjältä, jotta se voi toimia. Yrittäjän on uskottava itseensä 200%:sesti, vaikka muut nauraisivat ajatuksille päin naamaa. On opeteltava tunnistamaan, milloin se on vain kateellisten panettelua, ja milloin puolestaan ideasi on onnettoman hölmö. On tartuttava toimeen ja opeltavat uudet asiat taloushallinnosta, kirjanpidosta, verotuksesta, katteista, kuluista, markkinoinnista, internetmainonnasta, asiakaspalvelusta, reklamaatioista, vakuutuksista, paloturvallisuuksista, b2b toiminnasta ja lukuisista muista asioista. Ensimmäiset vuodet on painettava duunia hullun lailla siinä uskossa, että jossain tulevaisuudessa se kiitos seisoo. On oltava itsevarma, mutta samaan aikaan nöyrä, avoin ja kunnioittava, sillä et koskaan tiedä, mitä voit oppia vastaantulevalta ihmiseltä. On uskallettava kasvaa ihmisenä, toki sama pätee myös muutoinkin elämässä. Yrittäjänä oma uppiniskaisuus tosin kostautuu omaan nilkkaan, ehkä saat joltain vinkin, mutta et suostu kuuntelemaan ja kohta näet sen tuottavan mammonaa toisaalla? Jos tallot väärille varpaille, olet ehkä itse se joka kärsii lopulta eniten tilanteesta. Ole siis avoin. Ole rohkea kokeilemaan uusia asioita, mutta ole myös nöyrä myöntämään kehityksen kohteesi. On  rohkeutta myöntää kumppaneilta saatu apu, sillä et saa lisäpisteitä esittämällä kaikkitietävää profeettaa. Päinvastoin, on hyvinkin rohkeaa tunnustaa toisen hyvä työ ja onnistuminen, niin työtekijän, ystävän tai vaikka itsensä. Joltain palstalta luin osuvan kommentin siitä, kuinka suomalainen on ainoa kansa, joka on valmis maksamaan 100€ siitä, ettei naapuri saa 50€. Kuinka osuvaa, kuinka noloa ja kuinka väärin! Harmikseni en nyt muista paikkaa mistä sen luin, mutta linkkaan tänne jos sen löydän vielä.

Yrittäjän on myös osattava jakaa. Veikkaan, että hyvin moni yrittäjä kohtaa kasvutiellään vaiheen, jolloin on opeteltava luottamaan toisiin henkilöihin; työntekijöihin, alihankkijoihin ja bisneskumppaneihin. Yrittäjä on ehkä aiemmin tehnyt kaiken itse, mutta on järkevyyttä jakaa tehtäviä ja osa-alueita henkilöille, jotka sen taitavat. Toisen henkilön taito kun ei ole yrittäjältä pois, vaan yrittäjän voimavara. Tämä taito vaan voi olla työlästä löytää ja mielestäni henkilökemioiden on myös kohdattava, jotta pienyrityksessä toimiminen on mielekästä jokaiselle. Yrittäjän on kasvettava johtajaksi, auktoriteetiksi ja löydettävä oma tapansa olla hyvä siinä. On todellinen taito olla työntekijöilleen kunnioittava, kannustava, tuloskeskeinen ja vaativa johtaja samaan aikaan. Pienyrityksissä kisma tulee esille välittömästi, suuremmissa organisaatioissa on varmasti hyvin yleistä arvostella johtajaa ja hänen toimintatapojaan, välillä liian helpostikin. Johtajan on oltava vahva ja ajateltava yrityksen kannattavuutta ja työntekijöiden parasta, mutta mielestäni huono johtaja on sellainen, joka ymmärtää ottaa muttei ymmärrä antaa työntekijöilleen. Ilman työntekijöitä koneisto ei pyöri, ilman huoltoa koneisto menettää toimintakykynsä. Työntekijöiden puolesta on myös hyvin yksioikoista ajattelua katsoa vain omaa kaistaansa ja omaa etuaan yrityksessä, syyllistää johtajaa välittömästi, ilman taustatyön tekemistä. Huonolla johdolla yrityksen tie on lyhyt tai ainakin hyvin kuoppainen.

Puolisoina kaksi auktoriteettiä

Olen johtajan puoliso ja mielestäni häntä parempi, hän mielestään minua parempi. Keskustelumme ovat kiivaita, sarkastisia ja piikitteleviä, vaikkemme koskaan riitele. Myönnämme aina virheemme eikä siihen sanoja tarvita. Vittuilemme toisillemme avoimesti ja kehumme toisinaan, tällä kettuilulla olen alunperin paikkani lunastanutkin hänen yritystoimintaansa mukaan. Taisin mainita, että teen koska vain hienommat mainokset kuin hän ja niin tein, vaikkakin nykyään niitä katsottuna, ne ovat varsin kamalia. 😀 Se on tapamme toimia ja yhteinen etumme, sillä opimme jatkuvasti toisiltamme uusia asioita. Se on ollut tapamme toimia alusta saakka, mutta lasten tulon jälkeen, on uudelleen opettelun määrä ollut suuri. Olemme molemmat olleet hullun fanaattisia työtämme kohtaan, perfektionistisiä, puolisoni hieman suurpiirteisemmin ja minä pikkutarkemmin. Työpäivät ovat molemmilla venyneet pitkiksi ja kesäloma on muistikuva yläasteajoilta. Lapsen tulon myötä kuitenkin oli järjesteltävä uusiksi moni asia, käytävä monta kiivasta keskustelua ja jaettava roolit uudelleen. En pystynyt viettämään äitiyslomaa äitiyslomana, sillä ei ollut resursseja siihen vielä. Sama työmäärä oli sullottava lapsen kanssa samaan pakettiin, koska puoliso ei ollut rahkeita omalta työmäärältään irtautua uusiin hommiin. Enkä voinut luopua urheilusta, koska se on henkireikä minulle, puolisolleni taas omat juttunsa. Olimme töissä ensimmäiset 2-3 vuotta 24/7, unissaan, valveilla, yhdessä tai lomalla. Vaikkei työtä olisi todellisesti tehnyt, se kuitenkin oli jatkuvasti läsnä keskusteluissamme, välillä jopa mietin, että onko meillä muuta puheenaihetta. Nyt olen sitä mieltä, että se on ihan fine, sillä yritys on osa meidän perhettä, meidän intohimomme, meidän kolmas lapsemme.

Katastrofin aineksia

Kun sullot samaan pakettiin jo alussa mainitsemani yhtälön, molempien omat menot ja visiot, katastrofin ainekset aina erosta burnout:iin ovat hyvinkin valmiina. Firmojen pyörittämisen lisäksi moni tuttavamme on ihmettellyt eritoten meikäläisen menoja, sillä viikkooni kuuluu vaihtelevasti 5-12h urheilua tai ohjauksia, satunnaisesti opiskeluita jne. Firmalla, eli autofiksaamolla ja qzvinylsillä vastaan pitkälti kaikista sihteerikön tehtävistä, tarjoan graafista suunnittelua esitteistä automainontaan, valmistan mainosmateriaalit/teipit, rakennan verkkokaupan kuvista teksteihin. Onko tunteja enemmän kuin muilla?

Ei ole.

Teen mitä rakastan ja mistä nautin, pyrin keksimään keinoja, joilla ottaa lapset mukaan tiettyihin toimiin. Heillä on ”ystäviä” hallilla, heillä on ihanat isovanhemmat, heillä on aikaa olla äidin ja isän kainalossa jos sitä kaipaavat. Käymme leikkipuistoissa, veneilemässä, mökkeilemässä, rannalla, kuten muutkin. Nautimme yhdessäolosta. Puolisoni kanssa toimimme kuin kuminauha, joustamme molempiin suuntiin ja teemme yhteistyötä. Muistamme levätä ja syödä, sillä hyvinvoiva keho on moottori koko toiminnalle ja vahva peruskunto auttaa jaksamaan. Ja yrittäjänä minulla on tasan tarkkaan oikeus pitää vapaapäivä keskellä viikkoa, jos siltä tuntuu, sillä itse minä työni uudelleen järjestän. Toki sittemmin olemme saaneet apuvoimia myös minulle tuotannon puolelle ja meillä toinen huippugraafikko Maxim mukana remmissä. Meillä on huippuhyviä yhteistyökumppaneita myös lukuisissa muissa asioissa, joita ilman pyörä ei pyörisi.

Tärkein voimavara on kuitenkin kunnioitus, arvostus ja lojaalius.

Kunnioitan ja arvostan puolisoni tekemisiä vaikka vihastuisin jostain ja samoin hän minun. Kunnioitan ja arvostan työtekijöidemme ammattitaitoa, halua kehittää itseään ja pyrimme siitä palkitsemaan mahdollisimman hyvin. Työntekijämme myös kunnioittavat eritoten puolisoani, sillä hän pyrkii esimerkillään näyttämään asioita, eikä kiskuruudella ja pelkällä komentamisella saamaan muutosta aikaan. Kunnioitus on minulle sitä että osaat antaa jotain itseltäsi ja niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Kunnioituksen on siis oltava molemminpuolista olipa kyseessä yhteistyökumppani, puoliso, työntekijä, ystävä, pomo, asiakas tai puolituttu, ystäväni Janinan sanoin:

”Huonolle käytökselle ei ole sijaa.”

 

Stretching challenge -mulle yksi!

Stretching challenge -mulle yksi!

Skorppari mulle, mitäs sulle?

Venyttely jää varmasti monella liian vähälle ja niin myös itselläni. Itselläni ”kesätauon” jälkeen treenimäärät ovat taas kasvaneet yli kymmeneen tuntiin viikossa, joten huolto on ehdoton ottaa mukaan ohjelmaan. Ajattelinkin haastaa itseni tekemään erilliset liikkuvuustreenit ainakin pari kertaa viikossa ja lisäksi rullailemaan kerran viikossa. Myös treenien jälkeinen venyttely on nyt muistettava eikä luistettava. 😉 Tavoitteenani on saada erityisesti liikkuvuutta selkään, rintarankaan ja lonkankoukistajiin. Kuukauden aikana pyrin saamaan skorpionivenytykseen edistystä, nyt kuvastakin näkee, kuinka rintakehä, selkä, hartiat ja olkapäät ovat kankeat (en saa molemmilla käsillä jalasta kiinni.)

Haastan sinut myös mukaan venyttelemään ja huoltamaan kehoa! Omat tavoitteeni ovat ehkä hieman kaukaisia usealle ja liittyvätkin harrastuksiini (taekwondo, tanssi), mutta mieti itsellesi sopiva tavoite. Joustava keho on toimiva keho, sillä lihasjäykkyydet eivät rajoita liikkumista ja lihaskuntoliikkeiden tekemistä.

Alla muutama idea:

  • Rintakehän liikkuvuuden parantaminen
  • ”Takaketjun” venytykset
  • Lonkankoukistajien ja etureisien liikkuvuus

Nämä yllä olevat venytykset ovat mielestäni tärkeimpiä kohteita huomioida mm. salitreeniä ajatellen. Rintakehän, lavan ja olan liikkuvuus vaikuttaa esimerkiksi tanko harteilla tehtäviin liikkeisiin, jos on jäykkyyttä, jää helposti yläselkä kyyryyn ja pää työntyy eteen. Tämä vaikuttaa koko ylävartalon asentoon. Mikäli taas syväkyykky tai eteentaivutus tuottaa hankaluuksia, on myös kyykkäminen painon kanssa haasteellista. Kiristävä takaketju vaikeuttaa keskivartalotuen pitämisessä alas kyykätessä, josta seuraa helposti selkäkipua.

Venyttely treeneissä

Treenin alussa keho on hyvä herätellä ensin sykkeennostolla, jonka jälkeen tehdään dynaamisia venytyksiä. Dynaamiset eli liikkuvat venytykset voi helposti yhdistää myös aktivoiviin lihaskuntoliikkeisiin. Dynaamisissa venytyksissä tulee aina muistaa hyvä asento, esimerkiksi jalannostoissa keskivartalo pysyy lähes liikkumatta.

Muutamia vinkkejä aktiiviseen venyttelyyn:

  • Nivelten pyöritykset (nilkka, ranne, polvet, lantio, olat, kyynärpäät)
  • Kepillä pyöritykset
  • Tuulimylly
  • Heiluri (nostetaan jalka hallitusti eteen, viedään taakse ja nostetaan vielä eteen)
  • Selän kierrot kävellen ristikkäiselle puolelle
  • Mittarimato
  • Pitkä askelkyykky + polven tai jalannosto ja palautus suoraan takaisin
  • Lonkkien pyörittelyt

Erilliset liikkuvuustreenit

Erilliset liikkuvuustreenit kannattaa tehdä vähintään pari tuntia varsinaisista treeneistä. Keho ei myöskään saa olla liian rasittunut, sillä liian kova kipu laittaa lihakset toimimaan vastaan eikä rentoutuminen onnistu. En siis suosittele maksimi jalkatreeniä ja spagaativenyttelyjä samalle päivälle, vaan järkevämpää olisi yhdistää vaikka aamuaerobinen ja iltahuolto. Erillisissä liikkuvuustreeneissä tehdään venytykset rauhalliseen tahtiin ja pyritään pitämään venytyksiä minuutista useampaan. Kipu ei saa olla liian kova, mutta kuitenkin tuntuva, jotta kehitystä tapahtuu. Kuuntele siis kehoasi.

Vinkki venyttelyjärjestykseen:

  • Akillesjänne
  • Pohje + sääri
  • Takareisi
  • Sisäreidet
  • Etureisi + lonkankoukistaja + vatsa
  • Alaselkä
  • Selän kierto + kyljet
  • Lavanseutu + rintaranka (esim. Rullan kanssa)
  • Rintalihas
  • Ojentajat
  • Olan kiertäjät
  • Kämmenet
  • Pää

Helpoin on siis edetä järjestyksessä, jolloin myös saadaan tuloksia aikaan. Kipeitä paikkoija voi löytyä jostain mistä et odota niitä löytävän ja vastapuolen lihasten venyttely voi lievittää toiselta puolen kiputilan pois. Venyttelyn lisäksi kannattaa tehdä huoltava treeni rullan kanssa, koska rullalla päästään laukaisemaan kipupisteitä ja parannetaan lihaskalvojen elastisuutta. Rullaus kuintenkin pitää muistaa tehdä rauhalliseen tahtiin eikä vauhdilla murjoen. 🙂

Venyttelyn iloa!

Oman haasteeni etenemistä voit seurata facebookissa, instagramissa tai täällä blogissa.

Liitytkö mukaan haasteeseen??

Kuinka pysyä notkeana?

Kuinka pysyä notkeana?

Venyttely, se pakollinen paha? Miten ylläpitää notkeutta? Olen aina ollut kanki-kaikkonen, en varmasti voi venyä? Treenit loppuvat, no venyttelen sitten kotona. Hmm. Ajatuksia, joita moni varmasti miettii. Tässä artiklelissa kerron omia vinkkejäni liikkuvuuden ylläpitämiseen ja lisäämiseen. Oletko ajatellut, että liikkuvuutemme alkaa heikentyä suunnilleen silloin, kun astelemme kouluun? Lapsen leikki vaihtuu paljolti istumiseen ja liikeratojen käyttö vähenee, ellei sitä ylläpidetä. Pahoittelut jo etukäteen kun tekstistä tulla tupsahti varsin pitkä, aihe lienee lähellä sydäntä. 😛

Liikkuvuuden liikesäännöt:

  1. riittävä palautuminen – keho vastaanottaa uuden treenin
  2. kehonhuolto – lihas on toimintakykyinen koko liikelaajuudellaan, eikä rajoita muiden lihasten toimintaa
  3. liikeratojen avaaminen treenin alussa – ehkäise vammat
  4. venyttely treenin päätteeksi – auttaa palautumisessa
  5. erilinen venyttelyharjoitus – lisää liikelaajuutta
  6. lihastasapaino

Olen luonnostani ollut aina notkea, mutta treenit aloitettuani teini-ikäisenä, ensin liikkuvuus parani ja sitten heikkeni. En ymmärtänyt mistä se johtui ja yritin venyä vain lisää, kivusta huolimatta. Virhe.

Venyvyys alkoi heikentyä liiallisen kuormituksen ja liian vähäisen palautumisen myötä. Niin sanottuun normaaliin verrattuna, liikkuvuuteni kuitenkin oli hyvä, mutta liike äärirajoilla tuotti kovaa kipua alaselässä ja lonkan alueella. Tuli myös leposärkyä ja välillä kipu on ollut niin kova, että jalat ovat lähteneet alta. Luinkin, että tämä liittyy iskiashermoon, joka kulkee piriformiksen lävitse/vierestä pakarassa, aiheuttaen säteilevää kipua alaraajoihin. Voisin sanoa että tämän kivun kanssa tuli elettyä n.10 vuotta, kunnes löysin hyvän fysioterapeutin, jonka kanssa vaivaa on kuntoutettu. Kymmenen vuoden ajan tuntui siltä, että takapuoli on koko ajan jumissa ja venyteltäessä tuntui kuin ”lihassäikeet” alkaisivat yksitellen rentoutumaan, tuntui jännää napsahtelua lihaksessa. Lihakseni ovat olleet aivan tuhannen juntturassa.

Sääntö nro.1 – Anna kehosi palautua

Mitä enemmän kuormitat kehoa, sitä enemmän se tarvitsee huoltoa ja palautumista. Nuorempana luulin, että 12h treeniä viikossa, tarkoittaa 12h täysitehoista treeniä. Mitä enempi, sen parempi! Treeniviikkoon kuului taekwondoa, hyppypotkutreeniä, pyöräilyä, kuntosalia. Venyttely ja huoltotunnit eivät tainneet ohjelmistossa olla ollenkaan. ? Nykyään aivoni ovat jo sillä moodilla, että huolto luetaan miellyttäväksi osaksi treeniviikkoa. Palauttavaksi treeniksi sopii kevyt tehoinen liikunta esim. kävely, lempeä tanssi, jooga, pilates jne. Lisäksi edellä mainituilla tunneilla opetellaan kehonhallintaa, mikä on hyväksi ehkäisemään kiputiloja. Huomioi myös, että palauttava ja liikkuvuutta lisäävä treeni ovat eri asia.

Huoltotunnit osaksi treeniviikkoa

Venyttelytunti, turhuutta. Joku voi ajatella noin? Joskus myös olen kuullut lauseen ”miksi venyttäisin lihaksiani pitkiksi kun haluan niistä pyöreät?”

Vastaus: Supistunut ja jännittynyt lihas ei ole toimintakykyinen. Lihaksen ollessa treenin jälkeen kivikova, se ei ole palautunut eikä pysty vastaanottamaan uutta harjoitetta koko liikelaajuudellaan. Lihaksen liikelaajuus on siis palautettava, jotta seuraava treeni menee perille. Venyttely ei ole siihen ainoa keino ja uskaltaisin väittää, ettei edes paras keino.

Itse teen usein core+huolto yhdistelmätreenin, jossa lämmitetään kehoa aktivoimalla syviä lihaksia ja sen jälkeen seuraa Foam Rollerilla tehtävä huolto-osio. Lemppariohjelmani löydätkin täältä.

Täysipainoista rullausta ei kuitenkaan kannata tehdä kuin kerran viikossa, tällaisen ohjeen sain fysioterapeutiltani. Rullauksen ideana on hieroa lihasta, käsitellä kipeitä triggerpisteitä ja saada lihaskalvoihin liikettä/nesteytystä. Rullaustavallakin on väliä, rullaus tulisi suorittaa rauhallisesti eikä se saa synnyttää liiallista kipua. Rullauksen olen havainnut itselläni parhaimmaksi ”perskivun” lievittäjäksi ja säännölisesti tehtynä saan pidettyä vaivan kurissa sen avulla. Rullauksen avulla saan myös välittömiä näkyviä tuloksia liikelaajuudessa.

Venyttelyn salat, miten ja milloin? 

Venyttelyn voi karkeasti jakaa ennen treeniä, treenin jälkeen ja erilliseen venyttelyohjelmaan. Ennen treeniä on hyvä avata kehon liikeradat koko laajuudeltaan dynaamisilla, eli liikkuvilla venytyksillä. Tällaisiksi voi luokitella esim. jalan heilautukset, lonkan pyöritykset, kepin kanssa tehtävät pyöritykset, mittarimadon, selän kierrot jne. Jokaiselle varmasti löytyy sopivia liikkeitä ja ne on helppo ottaa osaksi treeniä! Psst. Nämä on myös opastettuna kaikissa treeniohjelmissani.

Treenin jälkeen venytellään vähintään mäytössä olleet lihakset 10-20sek mittaisilla venytyksillä. Venyttelyssä kannattaa edetä kärjestelmällisesti esim. alhaalta ylöspäin (akilles, pohje, sääri, reisi, pakara, lonkankoukistaja, selkä, vatsat, lapa, rinta, ojentaja, hauis, kämmenet, niska). Kyllä, teen nuo joka kerta eikä siihen mene edes viittä minuuttia. Myöskin nämä ovat opastettuna treeniohjelmissani.

Erillinen venyttelytreeni on se treeni, joka tehdään hyvin palautuneena ja jonka tarkoituksena on lisätä liikelaajuutta. Nämä venytykset ovat pitkäkestoisia, useamman minuutin mittaisia venytyksiä. Myös liikelaajuutta lisääviä venytyksiä voi tehdä monin eri tavoin, mutta näistä toinen postaus myöhemmin. Muista tehdä pitkäkestoiset venytkset myös järjestyksessä ja venyttele aina vastalihaksetkin, jottet vahingossa venytä toispuoleisesti. ?

Lihastasapaino

Asia jota helposti itse ei huomaa, on lihasepätasapaino. Lihastasapainoa voi kartoittaa erilaisin testein, joita teen jokaiselle pt-asiakkaallenikin. Esimerkkinä hieman haastava pistoolikyykky, josta näkee niin liikkuvuuden kuin jalkojen lihasten vahvuudenkin. Pysyykö polvi linjassa? Pysyykö kantapää maassa? Onko jalat yhtä vahvat? Lihastasapaino on hyvin tärkeä osa treeniä. Toispuoleisesti kireät tai treenatut lihakset rajoittavat vastapuolen lihasten toimintaa, esimerkiksi rintalihaksen kiristäessä on työläs harjoitella yläselkää, kun rintakehä ei kertakaikkiaan ole toimintakykyinen. Tuntuu kuin rintalehä olisi juminen möhkö, vaikka päältä jyräisi niin liikettä ei tule. Rintakehä voi olla kireänä treenin lisäksi pääte- ym. työskentelystä, josta aiheutuukin oma vyyhtinsä ongelmia. Tällaiset toispuoleisuudet usein aiheuttavat lisäksi kiputiloja ja usein kannattaakin käväistä fysioterapeutilla, jotta tilanne saadaan korjattua. Muistakaa ystävät hyvät, että kipu ei ole normaali tila, johon täytyisi tyytyä, tai lääkitä sitä jatkuvasti kipulääkkein (toki sairaudet ovat erikseen). 🙂

Nyt ei muuta kuin venyttelyn ja huollon iloa!

Combo! – Valmennuksen ensimmäinen tapaaminen

Combo! – Valmennuksen ensimmäinen tapaaminen

Lupasin koostaa juttusarjan testiryhmän valmennuksen etenemisestä, joten tässä ensimmäinen osa. 🙂 Combo valmennus on pt-valmennusta pienelle ryhmälle, joka mahdollistaa henkilökohtaisemman opastuksen hieman edullisemmin. Valmennus soveltuu 2-4hlö ryhmälle, jossa henkilöiden kuntotason olisi hyvä olla suunnilleen samoissa, koska treeniohjelmat laaditaan porukalle yhtenäiseksi. Combo valmennuksessa valmentajan lisäksi pääset tsemppaamaan kaveriasi ja päinvastoin, motivaation löytäminen yhdessä on helpompaa monesti kuin yksinään.

Ensimmäisellä tapaamisella teemme alkuhaastattelun sekä testaamme kehon toiminnallisuutta muutamin liike- ja asentotestein. Pyrimme valmennuksessa huomioimaan esim. ryhtiongelmat ja lihastasapainon, aivan kuten yksilöllisessä pt-valmennuksessakin. Valmennustapaamiset tapahtuvat Ema Sportin uudella kuntosalilla Lahdessa.

Testauksen jälkeen laadimme ohjelmat, harjoitussuunnitelman ja kartoitamme energiansaannin ja kulutuksen, toiveiden mukaan. Seurantaa voimme tehdä kuvin tai ruokapäiväkirjan avulla, josta koostetuilla tiedoilla valmennettavat saavat palautetta niin halutessaan.

Testiryhmän lähtötilanne

(lisää…)