Minä.

Olen kahden pienen tytön äiti, introvertti, urheiluhullu ja työnarkomaani. Huitelen edestakaisin sinne tänne, miettien mikä minusta tulee isona; sillä en ole valmis. En ole koskaan valmis. Tämä postaus on kurkistus maailmaani.

Ennen

Jos olet lukenut aiempia kirjoituksiani, olet varmasti tietoinen, että olen aikanaan kärsinyt masennuksesta. Olen myös miettinyt, voiko kyseisestä sairaudesta parantua kokonaan, sillä itse kuvittelen olevani ”parantunut”, mutta omaan vain hiukan hullumman mielikuvituksen. Taiteilijapersoonan pään, joka seikkailee vuoristorataa ylös alas ja seuraava tunneli on aina iso mysteeri. Kuitenkin periksiantamattomuus on aina ollut luonteeni vahvimpia piirteitä, minä en luovuta. Jos sanot, etten pysty, näytän sinulle, että pystyn. Vaikka sen saavuttaminen veisi kymmenen vuotta. Tosin, asian on oltava minulle mieluinen, jotta taistelen sen vuoksi.

Muuten nuoruudessani olen ollut kova työskentelemään, kesätyöt aloitin 13-14 vuotiaana ja ensimmäiset kesälomat tuli vietettyä muutama vuosi sitten. Olen työskennellyt mm. Seppälässä vaatemyyjänä, leipomossa, lehtimyyjänä ja ompelijana. Pukuompelijaksi / stylistiksi itseasiassa olen valmistunut ammattikoulusta. Samoihin aikoihin innostuin taekwondosta, jossa kisasin pitkään myös maajoukkueen mukana maailmaa kierrellen. Ne kisamatkat ovat ehdottomasti yksi elämäni parhaista asioista, joita kaipaan.

Muutin pois kotoa ammattikoulun alkaessa, jolloin olin ensiksi viikot koulun asuntolassa ja koulun jälkeen muutin Lahteen. Suunnitelmissani ei ikimaailmassa ollut jumahtaa tähän kaupunkiin, mutta…. kuljen sydämeni perässä ja jos mies asuu täällä, niin eihän sitä ole vaihtoehtoja. Ennemmin olisin nähnyt itseni kiertämässä maailmaa reppu selässä, kuten siskonikin on tehnyt. Hän on ollut pienenä minulle idoli ja halusin toimia samoin kun hän.

Olin useammassa työpaikassa ompelijana ja myöhemmin mallimestarina, kunnes sain burm out:in kaikesta yliyrittämisestä, samalla myös diagnosoitiin masennus ja kilpaurheilu jäi taka-alalle. Tämä sairasloma olikin ensimmäinen ”loma” sitten kesätöiden aloituksen, normaalisti käytin lomat kisamatkoihin ja kouluaikana töiden tekoon. Vahingosta viisastuneena, nykyään lomailen ja vietän vapaapäiviä kun siihen on mahdollisuus. 🙂

Yrittäjäelämää

Noin seitsemän vuotta sitten aloin opiskelemaan LAMK:issa matkailua ja hetki myöhemmin saimme mieheni ja yhden ystävän kanssa idean street vaateliikkeestä. Vaateliike sai nimen Nolla3, Lahden suuntanumeron mukaan. Vitsit, tästä olen ylpeä vaikka toiminta loppuikin, pikkutytön unelma täyttyi! Vaikka puitteet tiloissa ei olleet ihan sitä mitä olisin toivonut, oli tämä kuitenkin potkaisu yritysmaailmaan perehtymiseen. Vaateliike meidän oli laitettava kiinni raskauteni myötä, sillä meillä ei ollut varaa ja aikaa pyörittää sitä ulkopuolisin voimin. Niin ja ne opinnot minun oli lopetettava, sillä starttirahan edellytyksenä oli, ettei saa opiskella samanaikaisesti. Tästä eteenpäin olemme keskittyneet mieheni kanssa täysipäiväisesti kahden muun yrityksemme pyörittämiseen; CclDesignin ja QZvinylsin. Mutta mitä minä teen näiden yritysten parissa?

Graafikko ja paperinpyörittelijä

Päädyin mukaan vähän sattumalta, kun katselin mieheni tekemiä mainoksia firmalleen ja totesin niiden olevan ”aika paskoja”. 😀 Tästä lähin olen tehnyt yrityksillemme kaikenlaisia mainostöitä ja tuottanut graafisia palveluita myös asiakkaille; kuten logosuunnittelua, mainosteippauksia, suurkuvatulosteita ym. Myöhemmin palveluihimme on tulleet myös kelkkateippisarjat, joiden valmistusprosessi on minun heiniäni ollut, suunnittelusta vastaa meidän jänkhän vahvistus, eli Ivalossa majaileva toinen graafikkomme. Alkuun minulla ei ollut laminointikonetta, eikä leikkuria joka olisi leikannut tulosteet muotoonsa, joten nämä valmistettiin käsityönä alusta loppuun. Laminoinnin veden kanssa käsin ja perään leikkuu muotoon mattopuukolla. Jossain vaiheessa sain hommasta 3kk kestävän jännetupen tulehduksen. 😀

Hoidan myös kahden yrityksemme paperityöt, eli kaiken yritysten ja kirjanpitäjän välillä. Tämä homma on levähtänyt käsiin kuin Jokisen eväät, sillä liikentoimintamme on kasvanut tohinalla. Tällä hetkellä työllistämme yhteensä 8työntekijää, muutaman satunnaisesti sekä apunamme on liuta alihankkijoita. Hoidan mm. osto- ja myyntilaskut, työntekijöiden tuntikirjanpidon, provisiolaskennat, katelaskentaa, kassakirjanpitoa, kuittien tiliöintiä, arkistointia jne… Nykyään sähköpostiini tulee helposti toistasataa uutta viestiä viikossa, joita selailen läpi ennen nukkumaan menoa. Pahoittelen, jos jotain jää huomaamatta. 😀 Näiden lisäksi työnkuvaani kuuluu verkkokauppamme ylläpito, vastaan tuotekuvauksesta ja uusien tuotteiden hinnoittelusta sekä esillepanosta kauppaan. Satunnaisesti puuhailen myös lyhyitä videoprojekteja, kuvaus- ja videokuvaus ovat minulle mieluista puuhaa. Tarrojen valmistus ei ole sitä ja olemme pikkuhiljaa yrittäneet siirtää sitä vastuuta pois minulta.

Urheilu- ja valmennus, intohimoni

Mikä minusta sitten tulee isona? Olen vuosikaudet tehnyt töitä toisille ja auttanut miestäni hänen firman ylös saamisessa. Tai meidän, mutta voinette arvata, että autojen yliteipit eivät ole se minun juttu. Vaikka työtehtäviä on monipuolisesti ja ne ovat sinällään kivojakin, huomaan jatkuvasti olevani ärtynyt, sillä haluan jonain päivänä saavuttaa oman unelmani. Haluan tehdä minun juttuani, tehdä työtä sydämelläni. Siksi kävin reilu vuosi sitten PT-koulutuksen, joka vahvisti ajatuksiani. Minä rakastan urheilua, tanssia ja ihmisten auttamista. Rakastan kaikkea visuaalisesti kaunista, olipa kyse valokuvauksesta, luonnosta, ruoasta tai vaatteista. Haluan opiskella ja vihdoin viedä omaa uraani eteenpäin. Otin harppauksen eteenpäin perustaessani DreamFit aputoiminimen valmennustoimintaa varten. Urheilua en ole lopettanut missään vaiheessa, vaan sen painopiste on hieman vaihdellut elämäntilanteesta riippuen. Määrät ovat pysyneet 5-13h/vk välillä, äitiyslomalla painottuen aerobiseen ja kuntosaliin, tanssiin mahdollisuuksien mukaan. Viimeisen vuoden olen hurahtanut täysin tanssin pariin ja 2017 syksyllä aloitin  Jungle Baez kilparyhmässä Lahti Dance Academylla. Kuulun myös Las Mininas tanssiryhmään, joka painottuu sensuelliin latin/pop tyyliseen musiikkiin ja koreografioihin, eli aikamoista vastapainoa street tanssille. Ryhmäliikunnassa minulla on muutama tunti ohjattavan viikossa, Body Care sekä kuntokamppailu ja lisäksi pt-asiakkaita. Näistä päivittelenkin kuulumisia somessa aktiivisesti, välillä painottuen harrastuksiin, ruokavalioon, valmennuksiin tai muuten vain valokuvaukseen.

30:n kympin kriisi

Aika loppuu kesken. Täytin 30 vuotta viime vuonna ja olin liki varma etten voi ikinä, kuuna päivänä saavuttaa enää unelmiani koska olen niin vanha! Pah. Puolen vuoden kriiseilyn jälkeen päätin antaa itselleni jatkoaikaa unelmien toteuttamiselle, aina vaikka 90-vuotiaaksi saakka. Olen kokeillut kaikenmoisia kikkoja kuluneen vuoden aikana ryppyjen poistoon, sillä mielessäni pyöri ajatus siitä, että olen pilaantumaan päin. Niin kuin sieni syksyllä, ensiksi se on ihan nätti ja kuivakka, sateen myötä se limastuu ja mädäntyy. Ajattelin, että minulle ei ikinä tule tätä kriisiä, mutta kylläpä se tuli! Lopulta päätin kuitenkin olla tatin sijaan viini, sillä se paranee vanhetessaan. Ajatella vaikka elämän kokemusta, jota tässä vuosien aikana on saanut, siitä tulisi olla ylpeä eikä vain stressata riittämättömyyttään.

Kiltti pirttihirmu

Pinnan alla kuohuu. ”Jostain syystä” elämäntilanteemme on hiukan stressaavaa, joten monesti, ikävä kyllä pinnan alla kuohuu ja nämä purkaukset mieheni kuuntelee. Tiedostamme kuitenkin molemmat mistä se johtuu ja elämme toivossa, että vielä elämässämme tulee rauhallinen aika. Aika jolloin tämä hulluus palkitaan. Paljon olemme jo päässeet eteenpäin kaikkein kiireisimmistä vuosista, pitkälti kiitos työntekijöiden, sillä nyt yritystoiminta pyörii ilman jatkuvaa läsnäoloamme. Syy miksi teemme tätä, on selkeä: jotta lapsillamme ja meillä olisi hyvä tulevaisuus. Jottei heidän tarvitsisi elää elämäänsä niin hankalan kautta, kuin meidän. Aikamme on tasapainoilua perhe-elämän, yritysten ja urheiluni välillä. Oikeastaan tämä on järkipuhetta, joka tulee mieheni suusta, ei minun. Minä tasapainoilen asioiden välillä, eikö vähempi riittäisi? Kuinka paljon on tarpeeksi ja mikä meidät oikeasti tekee onnelliseksi? Näihin varmasti löytyy erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia, minulle tärkeintä on aika läheisten kanssa ja urheilun avulla jaksan fyysisesti ja henkisesti paremmin. Näihin en myöskään tiedä oikeaa vastausta, joten itse pyrin elämään elämääni joka päivä niin että nauttisin siitä.

Tulevaisuus

Tämä asia on varmasti ikuinen mysteeri minulle, vaikka pala kerrallaan yritänkin selvittää unelma-ammattiani. Oikeastaan yritän selvittää, kuinka voisin lyöttää yhteen kaikki unelma-ammattini, sillä tykkään tehdä sitä sun tätä. Varmasti suurin intohimoni tällä hetkellä on tanssi, johon käytän n.8-10h viikossa aikaa. Urheiluvalmennus ja kuvaus ovat myös minulla listan ykköspäässä, mutta tavoitteiden saavuttaminen vie aikaa, eikä sitä ole helppo irrottaa päätyön ohella. Yrittäjän tie on kivinen ja pitkä, luovuus ja hulluus kulkevat käsikädessä. Toivon kuitenkin, että pala palalta saan rakennettua myös oman polkuni suunnan, kuljettua kohti omia unelmia.

Ikinä ei ole liian myöhäistä, jos vain uskot itseesi. Muistathan sinäkin olla oman elämäsi ykkönen, sillä jokainen päivä on uusi mahdollisuus. <3

Mitä on aitous?

Mitä on aitous?

Onko aitous sinulle sisäistä kauneutta vai naturelli ulkokuori? Tekoripsiä, tissejä ja rusketusta, voiko pinnan alta löytyä silti aito ihminen?

Sosiaalisessa mediassa paljon puhuttaa tällä hetkellä omana itsenä esiintyminen ja omien ”virheiden” näyttäminen. Olen äärettömän tyytyväinen, että vihdoin langan laihuuden ultimaattinen tavoittelu alkaa häipyä pois ja tilalle on astumassa esiintyminen sellaisena kuin on, itsensä hyväksyminen. Meitä on laihoja, paksuja ja kaikkea siltä väliltä, joten myös tavoitteita löytyy kaikille omanlaisiaan. Ei ainoastaan omasi ole se oikea! Toinen hyväksyy kilonsa ja nauttii enemmän seurustelusta ystävien kanssa, toinen haluaa olla sporttinen, kolmas viihtyy yksin lukien kynttilän valossa.

Itse olen aina ollut hoikka, vaikka voin syödä helposti kymmenen vappumunkkia kerralla. Rakastan hyvää ruokaa, enkä voisi ikipäivänä olla kokonaan ilman herkkuja! Tosin hyvä ruoka on minulle paljon muutakin kuin ne vappumunkit. ? Painoni on aikuisiällä vaihdellut 49-58kg välillä, korkeimmillaan se oli taekwondon kilpaurheilun lopettamisen jälkeen, jolloin ruokavalioni ei ollut vielä ”kunnossa”. En myöskään tuntenut oloani hyväksi siinä painossa, tai siinä kehonkoostumuksessa, sillä rasvaa oli ylimääräistä. Minun oma tavoitteeni kehon suhteen on kevyt, helposti liikuteltava kroppa, jossa ei olisi kipuja. Isommalla painolla on luonnollisesti saatava myös lisää lihasvoimia, jotta jaksaa kannatella itseään vaikka käsilläseisonnassa, punnertaessa tms. En laske kaloreita, lomalla mässäilen ja arkena syön välillä liian vähän.

Pienimmillään painoni on ollut ensimmäisen raskauden jälkeen, jolloin aloin kiinnittämään huomiota ruokavalioon. Imettäessä paino tippui nopeasti raskauden 74,5kilosta 49kiloon ja tiedättekö mitä, sen näkee. Vatsan iho ei ole palautunut painon vaihteluista, vaikken sitä esittelekään. Haaleita raskausarpia on takamuksessa, joka levisi parilla koolla, vaikka kuin rasvasin. Olkoot. Kehossani on asioita joihin puutun ja on asioita joihin en puutu, pistelen ne järjestykseen pääni sisällä ja mietin tuoko kyseinen asia minulle harmia, onko se neutraali vai parantaako se oloani pitkällä tähtäimellä. Esimerkiksi hampaat; on varmaan ihan ok käyttää valkaisevia tuotteita tai käydä suuhygienistillä poistamassa värjäymiä? En voi mihinkään kovaan valkaisuun mennä, koska yläasteella hampaisiini laitettiin muovia, jotta raot saatiin yhteen. Niiden väri ei muutu.

Yök mikä maha.

Se oli ajatukseni kun laihduin ensimmäisen raskauden jälkeen. Yök, yök ja yök. Enään se ei minua juuri haittaa, koska on aika järjetön olettamus, että naisen vartalo palautuu raskauden jälkeen täysin ennalleen. Ja tarviiko sen palautua? En yleensä ota kuvaa huonossa ryhdissä, koska eihän se näytä hyvälle. En laita suttuista kuvaa verkkokauppaan, koska se ei ole myyvä. Olen visuaalinen ihminen ja nautin kauneudesta. Käytän treenatessa lyhkäsiä paitoja ja korkeavyötäröisiä housuja, vaikka nahkamakkara välillä römpsähtääkin esiin. Ne vaatteet on kivan näköisiä ja naisellisia, pidän ja tykkään näyttää hyvältä! Nyt on myytti sanottu ääneen, sillä kyllä vain, tykkään korostaa vartaloa sopivanlaisilla vaatteilla ja erilaiset leikkaukset sopivat erilaisille vartaloille. Käytän yleensä korkeavyötäröisiä housuja, koska jalkani ovat lyhyet ja näin ollen kyseinen leikkaus sopii minulle paremmin. Silmänilo tuottaa hyvää mieltä ainakin minulle, turha sitä on kiistellä. Enkä tarkoita oman persiin toljotusta, vaan yleisesti kaikkea; aterioita, toisia ihmisiä, luontoa ja toki myös oma peilikuva on huoliltenuna kiva katsoa, yhtä lailla kuin sädehtivän ystäväkin. Siisti koti tuo mielenrauhaa ja vaaleanpunainen uusi kahvikuppi saa aamukahvin maistumaan paremmalle. Se miten näet asiat, lähtee sieltä korvien välistä ja varmasti jokainen meistä kärsii silti toisinaan huonoista päivistä, millon on ryppyjä, makkaroita tai muuta liikaa. Itsevarmuus on se paras vaate, jota voit ylläsi kantaa ja sitä voit ajatuksillasi myös tahdonalaiseati ohjata parempaan suuntaan. Sano itsellesi olevasi kaunis, sano että riität, sano että voit levätä, sano että sinulla on lupa tehdä asioita joista nautit.

Varmasti niin pyöreämmät kuin hoikemmatkin kuulevat huomautuksia koostaan. Itse kuulen myös kommentteja, joskus olen näyttänyt anorektikolta sun muuta. Entäs sitten, minun on hyvä olla näin. 🙂 Fuck the bullies! ??????

Mitäpä sitten on aitous?

Se varmasti merkitsee meille kaikille erilaisia asioita hieman häilyvillä rajoilla. Mielestäni ns. feikin ulkokuoren takaa voi löytyä hyvinkin aito ja haavoittuvainen persoona, joskus ehkä myös piiloutumalla verhojen taa koitetaan peittää henkinen paha olo. Tällöin ystävien merkitys korostuu, sillä tosiystävät näkevät sen verhon taakse ja voivat auttaa nousemaan jaloilleen ja esiintymään aitona itsenään. En silti pidä moitittavana, jos nainen haluaa ripset ja kynnet kuntoon, tai mies panostaa pukeutumiseensa näyttääkseen hyvältä.

Ei aitous tarkoita sitä, että meidän on kuljettava ryysyrannan jooseppeina reikäisissä kalsareissa pitkin katuja.

Ehei. Minulle aitous on sitä, että sinun ei tarvitse hävetä päätöksiäsi, teet ja esität niitä harkiten tai impulsiivisestikin, mutta et tee sitä sopiaksesi johonkin tiettyyn muottiin. Muottiin, joka ei ole sinua, sinun tavoitteesi tai unelmasi, vai yhteisön, ystävän tai jonkun muun päämäärä. Feikkiä on elää väärissä saappaissa, ei välttämättä photoshopatussa kuvassa. Ero on siinä, photoshoppaillaanko pois virheitä, vai korostetaanko hyviä puolia. Onko se lasi puoliksi tyhjä vai täysi?

Mitä ajatuksia sinulla on aitoudesta?

Seuraile minua instagramissa ja facebookissa!

 

Treeni- ja ruokapäiväkirja 8-14.1.2018

Treeni- ja ruokapäiväkirja 8-14.1.2018

8.1.2018 Maanantai

Tätä päivää olen odottanut kuin kuuta nousevaa, sillä tanssitunnit alkavat! Päätin kokeilla kaverini kanssa kilpatanssin alkeita, joten illasta tuli valssahdeltua kisaryhmän treenien lisäksi. 🙂 Ruokailut menivät tänään pyllylleen, koska en ollut ehtinyt tehdä mitään valmiiksi.

Treeni: 45min valssi + 1h Jungle Baez kisaryhmän treeni (kevyet, yht. n.800kcal)

Työ: 6h mainostyöt QZvinyls (yksi yrityksistämme), lyhyt päivä koska istuin sunnuntai illan tietokoneella tekemässä maanantain töitä.

Ruoka:

  • Aamupalaksi Nesteeltä Texas pulla ja kaffe (tuli kiire! Ei vaan, lemppari pulla :D)
  • Lounaaksi Bic Mac ateria
  • Välipalaksi proteiinipatukka ennen treeniä
  • Iltapalaksi 2ohutta moniviljapaahtoleipää juustolla, kasviksilla ja kananmunalla

9.1.2018 Tiistai

Kiva päivä tiedossa, sillä body care tunnit alkavat. Tytöt ovat tiistaisin hoidossa pidempään, jotta ehdin tehdä kaiken. Muutoin meillä on tapana, että isäntä vie ja minä haen tytöt hoidosta neljän maissa. Tänään ehdittiin illalla vielä kokkailemaankin ja jauhelihakastike sai pikantin twistin kanelista, mikä oli jäänyt paprikamausteen kohdalle joulun jäljiltä. 😀

Työ: 5,5h QZvinyls mainostyöt ja CclDesing palaveri + 2h Body Care ohjaus ja suunnittelu + 4h Dreamfit päivityksiä

Ruoka:

  • Aamupalaksi se himskutin Texas pulla, joka minua vainoaa Nesteellä 😀
  • Myöhäinen lounas pinaattikeitto + 2ohutta paahtoleipää kasviksilla, juustolla ja kananmunalla
  • Illallinen 2perunaa, keitettyjä kasviksia, kanelilla maustettua jauhelihakastiketta ja 100g raejuustoa
  • Omena, vähän nälkä mutta en jaksa syödä.

10.1.2018 Keskiviikko

Huhhei! Kirjoitan päivän myöhässä ja unohdin vallan mitä tein. Tod näk istuin koneella kotitoimistolla ja pyykkäsin samalla, yrittäjyyden etuja. 😉 Ai niin, värjäsin hiukset kun sain inspiraation violettiin vivahtavaan tukkaan!

Treeni: 1h street tanssi

Ruoka:

  • Aamupala jäi välistä, hyi!
  • Lounaaksi ah niin ihanaa kanelijauhelihakastiketta + 2perunaa + kasviksia + 60g raejuusto
  • Välipalaksi Froost -smoothie ja naturelleja cashew pähkinöitä kourallinen
  • Illalliseksi jauhelikastike + 2perunaa + kasviksia + 40g raejuusto
  • Omena

11.1.2018 Torstai

Töiden puolesta päivä meni harakoille, koska meillä oli asuntonäyttö ja piti siivota huusholli sitä varten. Hiukan ehdin koneelle, sekä illalla ohjaamaan kuntokamppailun.

Treeni: 1h kuntokamppailuohjaus + 1,5h kisaryhmän tanssiharkat

Ruoka:

  • Weetabix usual (1,5muroketta, maitoa, 1/2 banaani, vadelmia, goji marjoja)
  • Iso lautasellinen punajuuri/kasvissosekeittoa + 60g raejuusto
  • Välipaloina proteiinipatukka + teho sport suklaajuoma + cashew pähkinöitä + 2omenaa
  • Iltapalaksi iso lautasellinen keittoa + 50g raejuusto + 1kpl porkkanarieska leikkeleellä, juustolla ja kurkulla

12.1.2018 Perjantai

An other day at home office! Päivä meni graafisen suunnittelun ja firman paperitöiden parissa. Muutamiin autoihin mainosteippejä sekä asiakkaan pesukortit oli tänään listalla. Vihdoin myös saimme osakeyhtiön kaupparekisteriin jne. mikä tarkoittaa, että pääsen vihdoin naputtelemaan myyntilaskuja. Alkuillasta tapasin uuden pt-asiakkaani alkukartoituksen merkeissä ja sieltä kiiruhdin tanssiharkkoihin. Illalla vielä tyttöjen kanssa harjoteltiin päällä seisontaa, venyteltiin ja tanssittiin Sofian opastuksella. Perjantai pulkassa! Paitsi tietty tämä postauksen kirjoittaminen keskiyöllä.?

Työ: 6h Ccl/Quartz ja 2h DreamFit + päivitykset 2h

Treeni: 1h 15min tanssi (440kcal), illalla venyttelyä

Ruoka:

  • Luonto+ mango jogurtti, supermysliä, 1/2banaani, goji marjoja, vadelmia
  • Punajuurikasvissosekeitto 400g, raejuusto 50g, 2kpl paahtoleipiä leikkeleellä, juustolla ja kurkulla
  • Välipaloina omena, muutama cashew pähkinä, suklaa proteiinijuoma
  • Myöhäinen illallinen: keitto + 3kpl paahtoleipiä lisukkeilla

13.1.2018 lauantai

Time with my ”babies”! Eihän 2 ja 4v enää ihan vauvoja ole, mutta minun pikku mussukoita. Tämä päivä on kiireetön kotipäivä, koska viikolla emme ehdi paljoa yhdessä chillailemaan. Kropassa ei juurikaan tunnu viime viikon treenit, mutta tänään lepopäivä joka tapauksessa. Blogiin kirjoitin jutun; Mitä on aitous?

Ruoka:

  • Aamupalaksi weetabix usual
  • Lounas: 4munan kasvis/salami munakas + 2kpl paahtoleipiä, jogurttinen mango-banaani-maca smoothie
  • Välipalaksi nesteeltä vainoava pulla ja kaffe
  • ”Illallinen” Hollolan ravintolassa eli mäkkärissä, Bic Mac ateria + Oreo Deluxe ?

14.1.2018 Sunnuntai

Huhhei! Tänään onkin touhukas päivä, sillä minulla on hiukan töitä koneella, pari asiakastapaamista sekä omat treenit Orimattilassa. Iran tallissa on viikon parhaat bileet, kun Las Mininas treenaa!

Työ: 1h toimistohommia + 3h ohjausta

Treeni: 3h Asiakkaiden kanssa osittain + 1h tanssi + venyttelyä

Ruoka:

  • Aamupalaksi weetabix usual
  • Lounaaksi tuunattu makaronipöperö (kasviksia-munanuudelia-jauhelihaa-salamia-raejuustoa)
  • Välipalaksi iso moniviljasämpylä kananmunalla, salaatilla ja meetwurstilla
  • Toinen välipala Nutrilet ateriankorvike juoma
  • Illalliseksi tuunattua makaronipöperöä
  • Iltapalaksi omena ja luonnonjogurtti myslillä

Viikon treeniyhteenveto 13h sisältäen ohjaukset, sillä niissä on tullut tällä viikolla itsekin tehtyä mukana osittain. Nyt vain samanmoisella tahdilla hiihtolomaan!

Seurailehan kuulumisiani Instagramissa ja Facebookissa!

 

Ruoka- ja treenipäiväkirja (välipäivät+uusi vuosi)

Ruoka- ja treenipäiväkirja (välipäivät+uusi vuosi)

2.1.2018 Kirjoitettua

Uusi vuosi ja uudet kujeet! Ensiksi pakko kertoa, että olin juuri into piukeana lähdössä starttaamaan vuotta fysioterapeutille, kunnes pihalla muistin, että autostamme on kumi puhki. What a great start! Noh, jäipä nyt aika tämän postauksen kirjoittamiseen. 😉 Teen pari koostetta ruoka- ja treenipäiväkirjastani, ensimmäinen osio ajoittuu lepo ja herkuttelujaksolle välipäiviin. Melkein hävettää aloittaa tästä. 😀

Kalorien laskentaa ja nipotusta?

Nope. En laske kaloreita ja syön ”mitä mieli tekee”. Ensimmäisenä raskausaikana tarkkailin ruokavaliotani, koska painoni nousi kokonaisuudessaan n.23kg, mikä tuntui kovin ahdistavalta. Onneksi, tästä suurin osa oli nestettä ja puolen vuoden päästä olikin tippunut liki 30kg raskausajan huippulukemista. Pääsin takaisin painoon, jossa olin kilpaurheiluaikoinani. En kuitenkaan ikinä ole ollut fitness -tyyppisellä dietillä, tai noudattanut muuta niin kurinalaista ruokavaliota. Rakastan terveellistä ruokaa, mutta rakastan myös herkkuja. Kuka oikea nainen voi elää ilman suklaakakkua ja korvapuustia! ? Myönnetään, näistä usein aiheutuu välitön turvotus, mutta pienissä määrin en ole havainnut ongelmia vatsan kanssa. Tämä mielestäni onkin tärkein pointti ottaa oppiakseen;

Kuuntele kehoasi. Vatsasi, vireystilasi ja mielialasi kertovat puntareita paremmin missä mennään.

Ruokavalion suhteen on syytä lähteä liikkeelle pieni muutos kerrallaan, kohti terveellisempää kokonaisuutta. Harvoin täyskäännöksellä saamme pysyviä tuloksia, vaan kilot hiipivät pikkuhiljaa takaisin dieetin jälkeen. Toki, on henkilöitä, joille totaalinen muutos ja tiukat ohjeet paperilla toimivat, mutta suurimman osan meistä tavoitteena on kuitenkin elää ilman paperilappusia ja appeja, jonne syötetään aterioiden painot kalorilaskentaa varten. Kalorien laskenta voi kuitenkin toimia painon pudotuksen alussa herättäjänä ja ”oppimistyökaluna”, sillä harvalla meistä on mitään käryä eri ruokien energiamääristä, ennen kuin niitä on tarkasteltu.

Tässä muutama helppo vinkki aterioiden koostamiseen:

  • Kokoa selkeitä annoksia, jossa raaka-aineet erottuvat
  • Syö säännöllisesti ja juo vettä
  • Ota jokaiselle aterialle jotain jokaisesta makro ryhmästä (hiilihydraatit, proteiinit, hyvät rasvat)
  • Kokoa värikkäitä annoksia
  • Lisää kasvisten määrää

Tämä kasvisten määrän lisääminen on avainasemassa lahduttajan ruokavaliossa, sillä esim. porkkana, parsakaali, kukkakaali jne. sisältävät huomattavasti vähemmän kaloreita, kuin esim. peruna ja bataatti. Voit siis saada vatsan täyteen ja pienennettyä kalorimäärää. Kasvisten ei myöskään tarvitse olla mauttomia, jos pidät mausteisemmasta ruoasta. Tuoreilla yrteillä, valkosipulilla ja chilillä saa taatusti potkua kasvisaterioihin. 😉 Terveellä ihmisellä painonpudotus on valitettavasti lähes puhtaasti matematiikkaa, kuluta enemmän enrgiaa kuin syöt.

Mutta nyt päiväkirjan pariin!

Välipäivien treeni- ja ruokapäiväkirja

Fiilis: Flunssa melkein selätetty, vielä lomaviikko ”varsinaisista treeneistä”. Varovasti liikkeelle.

Tavoite: Availla jumeja ja treenata fiiliksen mukaan. Ruokailu vielä ”lomatunnelmissa” ja ravinto puoleen ei suurta panostusta, koska emme ole ehtineet kauppaan joulun jäljiltä. Tällä viikolla syötiin vähän mitä sattuu.

27.12.2017

Treeni: 1h potkutreeni (kovatehoinen)

Työ: 7h Ccldesign + 2h DreamFit

Ruoka:

  • weetabix (1,5 muroketta, goji marjoja, kaakao nibsejä, vadelmia)
  • Pinaattikeitto 400g + 2ruisleipää (1leipä sis juusto 1kpl, leikkele 1kpl, 3g oivariini, kurkkua ja paprikaa)
  • Itse tehty vihersmoothie 2-3dl (viherjauhe, pakaste smoothie mix, kurkkua) + 2ruisleipää
  • Joulupipari

Lisäksi kapselit (cla, sinkki, htp-5)

28.12.2017

Treeni: 1,5h palauttava (kuntopyörä + venyttelytunti)

Työ: 6,5h CclDesign / QZvinyls + 2h DreamFit

Ruoka:

  • Weetabix usual (1,5muroketta, 1/2 banaani, vadelmia, goji marjoja, kaakao nibsejä)
  • Maku kebab + 0,5dl pepsi max (ei ehditty lounaalle, niin tilasimme ruokaa. Vichyt loppu, joten otin pepsiä, hyi mikä maku!)
  • Teho sport suklaa juoma (treenin jälkeen)
  • Pieni annos itse tehtyä nuudeliwokkia (täysjyvänuudelit, linssit, kasvikset, 400g vähärasvainen jauheliha), 1dl maitoa

Lisäksi kapselit (cla, sinkki, htp-5)

29.12.2017

Treeni: 1h käsilläseisonta treeni ja selän liikkuvuus, iltajumppana 3,5h kerrossängyn kasaus yksinään 😀

Työ: QZvinyls 5h + DreamFit 3h

Ruoka:

  • Weetabix usual (1,5muroketta, 1/2 banaani, vadelmia, goji marjoja, kaakao nibsejä)
  • Treenin jälkeen korvapuusti kahvin kylkeen 😀 (yleensä suosin jotain muuta;) )
  • Nuudeliwokkia lounaaksi
  • Iltapalaksi wokin rippeet sekä perunarieska leikkeleellä ja kasviksilla
  • Kapselit

30.12.2017

Innostuin lähtemään Ikeaan ostamaan lastenhuoneeseen kalusteet ja reissu venähti iltaan saakka. Mukaan tarttui kolme ”kaappia” ja lasten pöytä, niiden kanssa yksin ähräämisessä olikin päivän treeni. 😀

Ruoka:

  • Weetabix usual
  • Välipalaksi moniviljasämpylä täytteillä (huoltsikalta)
  • Ikean lihapullat ja muusi + salaatti
  • Iltapala? On jäänyt kirjoittamatta ylös.
  • Kapselit (cla, sinkki, htp-5)

31.12.2017

Päivällä kokosin kalusteita 7h jonka jälkeen/välissä kävimme kylässä ystäväperheessä. Kalusteurakka jatkui yöllä. 😛

Ruoka:

  • Weetabix usual
  • Moniviljasämpylä juustolla ja kasviksilla + luonto jogurtti banaanilla ja supermyslillä
  • Päivälliseksi uuden vuoden herkkuja, salaattia, nakkeja, lihapullia ja torttua 🙂
  • Iltapala jäi välistä, sillä päivällinen oli aika tuhti
  • Kapselit (cla, sinkki, htp-5)

1.1.2018

Kotona jatkui vielä siivousurakka ja kalusteiden järjestely, joten ei treeniä.

Ruoka:

  • Weetabix usual
  • Lounaaksi lautasellinen riisipuuroa
  • 25cm itse tehty pizza ja salaattia
  • Kapselit (cla, sinkki, htp-5)

Ruokailu välipäivien aikana oli aika retuperällä, eikä vastaa ihan normaalia syömistäni. Arkena syön enemmän kasviksia ja pyrin tekemään eväät töihin, sillä täällä Hollolassa on lounaspaikat koluttu jo aika moneen kertaan läpi. Aterioiden määrä vaihtelee 3-6ateriaan päivässä. Olen aika pienikokoinen ja ”treenitauolla” ollessani kulutukseni on n.1600-1800kcal päivässä, jos en tee mitään. Eli suht pieniä annoskokoja tai sitten yksi suurempi päivällinen / lounas sekä aamu- ja iltapala. Tämä on myös monelle laihduttajalle tuttu kalorimäärä ja jos meinaa treenipäivinäkin olla kylläinen, on ruoan laatuun kiinnitettövä tarkemmin huomiota. Usein lomien jälkeen olo on lisäksi turvonnut ja raskas poikkeavan ruokavalion takia, joten itsellä ainakin se vaikuttaa seuraavan viikon ruokahaluun. Painoni nousi Teneriffan loman ja joulun aikana liki kolme kiloa, josta suurin osa on toki nestettä, mutta vaikutti viikon ruokahaluun merkittävästi. Toinen mikä vaikuttaa valtavasti, on hormonit! Tämä lienee naisten ongelma, ainakin minulla pohjaton ruokahalu ja paastoviikko kuuluvat lähes joka kuukauteen. 😀

Jos haluaisin ehdottomasti kasvattaa vaikka lihasmassaa, ei se tällaisella syömisellä onnistuisi, mutta minun prioriteettini ovat hyvä ja keveä olo, vireä mieli ja jaksaminen arjessa.

Seuraavan päiväkirjapostauksen teen treenien käynnistyttyä ns. normaalista arjestani, milloin ruokamäärät ovat varmasti toista luokkaa. 🙂

 

iCare joululahja

iCare joululahja

Ensiksi, pahoittelut että postaus on viivästynyt. 10.12.17 päättyi iCare kamppanjan osio, jossa lahjoitin syntymäpäiväksi saamani 150€ lahjakortin sitä tarvitsevalle henkilölle. Pidän kyseisen henkilön henkilöllisyyden salassa, mutta löysin henkilön, jolla pieni lapsi sairastaa ja on taloudellisesti tiukkaa. Toivon todella, että lahjakortilla hän sai itselleen ja perheelleen hieman iloisemman joulun. ❤️

Hyvä kiertää

Ilokseni huomasin myös, kuinka joulun alla alkoi hyvä kiertämään monen muunkin tahon kautta. Eri yhteisöt keräsivät varoja hyäntekeväisyyteen, niin kuin yrityksetkin. Osallistuimme myös autofiksaamomme CclDesign:in nimissä Hope yhdessä&yhteisesti keräykseen lahjoittamalla tietyistä fiksipalveluista osan yhdistykselle. Myös yksityishenkilöt lahjoittivat esim. Facebookin kautta, mielestäni tämä on todella hieno ele.

Kuinka paljon lahjoja on tarpeeksi?

En henkilökohtaisesti arvosta lahjojen määrää, vaan niiden merkitystä. Jokainen lapsi ansaitsee joululahjan, mutta mikä on liikaa? Ennen odotin joulua innoissani, koska antamisen ilo sai hyvän olon tunteen aikaan. Nyt kun koen, että perheellämme on kaikkea jo tarpeeksi, lähinnä ahdistun ajatuksesta, että jaamme lisää turhaa krääsää toisillemme. Kuitenkin pieni muisto läheiselle kuuluu jouluun, joten pyrkikäämme antamaan lahja jolla on tarkoitus, tai jolla saamme vaikka yhteisen kokemuksen.

En ostanut lapsilleni mitään.

Olen muinakin jouluina havahtunut siihen, että muiden lahjat on hankittu, mutta omille lapsille ei ole mitään. Tänä vuonna en sitten ostanut heille erikseen mitään, koska tiesin heidän saavan paketteja muualta ja mieheni oli ostanut muutaman pienen jutun; my little ponyt ja taikatussit. Loppusaldona kotiin toimme pari kassillista tavaraa, jossa oli nelihenkisen perheemme kaikki lahjat. Niissä oli takuulla tarpeeksi, sillä kaapit tursuavat jo entuudestaan. 🙂

Tuliko teidän perheessä osteltua liikaa vai pysyikö joululahjat kohtuullisissa määrin? Vaikka materia ehkä saa hyvän olon tunnetta aikaan, ainakin omat parhaat muistoni lapsuudesta ovat yhteisiä hetkiä läheisten kanssa.

Iloista uuden vuoden odotusta!

 

Masennus – pääseekö siitä eroon ikinä?

Masennus – pääseekö siitä eroon ikinä?

Syksy on pitkällä ja pimeä vetää terveenkin mielen väsyneeksi ja alakuloiseksi, varmasti tuttua monelle. Olen itse ollut masentunut ja ahdistunut varmaan puolet elämästäni, ymmärtämättä oikein miten asiaa käsitellä. Tässä postauksessa kerron omista tuntemuksistani nykyään, kun masennus on poissa, mutta huomaan silti sen olevan osa minua, edelleen.

Neljä vuoden aikaa. Ne asuvat pääni sisällä, ja voivat vierailla saman päivän aikana helposti ja useaan otteeseen. Voisin syödä edelleen lääkkeitä, mutta koen paremmaksi olla ilman ja oppia käsittelemään tunteeni, sellaisina kuin ne tulevat.

Olen jo useamman vuoden pitänyt itseäni terveenä masennuksesta, mutta silti tunnen todella voimakkaasti asioita. E-pillerit muun muassa olivat jälleen toivoton kokeilu, koska ne saavat sisäisen pirttihirmuni heräämään henkiin ja niitä jo tähän valmiiksi tunnerikkaseen päähän tarvitse enempää. Olisin voinut hakata päätä seinään tai hypätä parvekkeelta aivan mitättömästä syystä, kuten siitä että mies jätti viilipurkkinsa pitkin poikin lojumaan. Onneksi tajusin viskata pillerit roskiin, jäin ehjäksi ja viilipurkitkin pääsivät kierrätykseen. 😉 Olen joskus jopa miettinyt, että onko masennukseni johtunut hormonivalmisteista? Ilman niitä, pysyn paljon paremmin balanssissa itseni kanssa. Masennuslääkkeet puolestaan turruttivat tunteet, kaikenlaiset sellaiset, jonka koin myös epämiellyttäväksi. En esimerkiksi pystynyt kirjoittamaan, vaikka normaalisti keksin runon tai muun tekstin vaivatta. Ne tekivät minusta aivan puupään.

Onko masennus kykyä tuntea liian paljon ja hallitsemattomasti? Yliherkkyyttä? Vai itseinhoa? Elämän inhoa? Toivon menettämistä? Epätoivoa ja avunhuutoja?

Silloin kun itse olin masentunut, en osannut ajatella objektiivisesti asioista, niistä mitkä kohdentuvat minuun ja mitä välitän muihin. Esimerkiksi kritiikki oli maata kaatavaa ja ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin olla niin hyvä, ettei saa negatiivista palautetta mistään. Parhaana kaikessa olemisen tarve on äärettömän rankkaa niin itselle kuin läheisillekin. Kohdistin myös kaiken negatiivisen palautteen itseeni, siihen että olen huono ihmisenä ja jotenkin kelvoton. Yritin myös olla liian avulias kaikille ketä tunsin, niin perheelle kuin töissä ja harrastuksissakin. Negatiiviset asiat purin fyysisesti itseeni, joko rasittamalla liikaa tai muuten. Yli yrittäminen ja liika avuliaisuus polttivat minut totaalisesti loppuun, kaiken muun henkilökohtaisen ohella. Yli yrittäminen ja hyväksynnän hakeminen onnistumisilla peittivät huonoa itsetuntoani ja suljin niillä kaikki huonot kokemukset pois mielestä. Mitä enemmän töitä, sitä vähemmän ajatuksia ja pahaa mieltä. Elämässäni, niin kuin varmasti monella meistä, on todella rankkoja asioita taustalla. Niitä voi jäädä murehtimaan, tai niistä voi kasvaa vahvemmaksi. Sinä päätät.

Huomaan nykyään painivani edelleen samojen asioiden kanssa, haluaisin olla mukana joka paikassa ja auttamassa jokaista, mutta pyrin ajattelemaan hieman järkevämmin. Päässäni voi heilahtaa mielialat alta aikayksikön, mutta totean itselleni, että nonniin, taas sitä mentiin. Hengailen tunteiden kanssa sen aikaa kun ne haluavat olla läsnä ja sitten taas kohti uusia tuulia.

Eniten tykkään setviä ajatuksia ajellen ja kuunnellen musiikkia, voin itkeä, nauraa tai huutaa ihan rauhassa ja maisematkin on kivoja. 🙂 Tällä hetkellä koen, että niin sanottu masennus on osa minua, se tekee minusta ajattelevaisen ja tarkkaavaisen persoonan. Jos voisi sanoa, niin se on yksi luonteenpiirre, jonka olen pikkuhiljaa hahmottanut itsestäni ja olen jopa oppinut vähän pitämään siitä. Kuulostaako hullulta? Ehkä, mutta jos en kokisi asioita voimakkaasti, en myöskään aidosti ja palavasti auttaisi muita. Se vaikuttaa mm. personal training työhön, kirjoittamiseen ja ystävyyssuhteisiin. Minusta on vapauttavaa raivota tai itkeä yksinäni keittiön lattialla, kenenkään siitä tietämättä, sillä saan taas asiat lokeroitua kohdilleen. Toisena päivänä tanssin imurin kanssa ja kolmantena kaadan maitoa suodatinpussiin kahvia tehdessä. Noh, nyt tiedätte kaikki mitä minä täällä touhuan. ;D Harrastukset, työ, pienet lapset ja eriskummalliset ”ystävyyssuhteet” pistävät kyllä pään sekä jaksamisen koetukselle, vaikka kyseessä ei enään olekaan sellaiset negatiiviset asiat kuin ennen.

Olen siis opetellut pikkuhiljaa vain olemaan tunteiden kanssa, niin hyvien kuin ahdistavienkin. Erona entiseen on vain se, että nykyään pidän myös itsestäni enemmän, minun on oltava elämäni ykkönen, jotta pystyn antamaan muillekin itsestäni. Ja mikä tärkeintä, niin sinä olet se kuka vaikuttaa, vaikutat itseesi sekä läheisiisi. Jos et ikinä nöyrry itseäsi kohtaan ja myönnä joko huonoja puolia, tai päin vastoin et näe hyviä puoliasi, on mahdotonta kasvaa ulos masennuksesta. Silloin masennus on oravanpyörä ilman ulko-ovea, joku voi näyttää sinulle suuntaa mutta oman pään sisällä muutos tapahtuu.

Voimia kaikille aiheen kanssa kamppaileville <3

Jos haluat seurata minun juttuja, klikkaa tykkää

Instassa ja Facessa!